Siirry pääsisältöön

Koulutuksen perusteet- luento

Koirakoulu Operantti järjesti Jyväskylässä Koulutuksen perusteet- luennon, jonka luennoitsijana toimi Anne Kiminkinen. Muistiinpanot taas omia tekemiäni.

Oppimisteoriat

Oppimiseen vaikuttavia asioita

Oppimiseen vaikuttaa monet eri tekijät koiran elämässä. Koiran hyvinvointi: lepääkö se riittävästi, saako ruokaa, onko fyysisiä esteitä tai kiputiloja. Koiran laji- ja rotutyypilliset käyttäytymistarpeet; hormonitoiminta, onko leikattu ja ikä. Persoonallisuus, erilaiset koirat oppivat eri tavalla. Ympäristö ja erityisesti sen häiriöt. Riittääkö koiran taitotaso ko. häiriöön. Asiat tulee opettaa ensin helpommassa ympäristössä. Oppimishistoria. Koiran sen hetkinen tunnetila; koiralta ei voi kysyä mitä tänään tehtäisiin, vaan se joutuu sopeutumaan ihmisen mielihaluihin. Pitkäkestoinen kertynyt mielentila.


Klassinen ehdollistuminen

Klassinen ehdollistuminen tarkoittaa koiran käytöksen muuttumisesta jonkin ärsykkeen vaikutuksesta tahdosta riippumattomalla tavalla. Ilmiön havaitsi ensimmäisenä Ivan Pavlo (1849-1936). Klassinen esimerkki on kuolan valuminen koiran suuhun äänimerkin jälkeen, kun koira on oppinut äänimerkistä seuraavan ruokaa. Muita esimerkkejä on ihon nouseminen kananlihalle ja karvojen nouseminen pystyyn. Koira ei voi reaktiolle mitään.

Ehdollistuminen tapahtuu helposti pelolle. Esimerkiksi vieraan ihmisen lähestyessä pelkoehdollistunut koira reagoi tahdosta riippumattomalla tavalla, kukin koira tavallaan. Pelkoehdollistumiset ovat sitkeitä ja niistä pois pääseminen vaatii johdonmukaista treeniä.


Operantti ehdollistuminen

Operantti ehdollistuminen kulkee käsi kädessä klassisen ehdollistumisen kanssa. Operantti ehdollistuminen tarkoittaa, että saatuaan jonkun ärsykkeen koira tietoisesti (eli operantisti) tekee jonkun käytöksen. Koira tekee siis oman valinnan. Ilmiön on havainnut B.F. Skinner (1904-1990).

Operantisti toimiva koira tarjoaa oma-aloitteisesti käytöksiä. Se on oppinut, että tätä kannattaa/ei kannata tehdä.


Vastaehdollistuminen

Vastaehdollistamisessa muutetaan koiran tunnetilaa, esimerkiksi negatiivisesta positiiviseksi tai rauhattomasta rauhalliseksi. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi ohitusongelmissa. Vahvistetiheyden tulee olla nopea, joten palkaksi käy vain ruoka. Muita palkkoja ei voi antaa riittävän tiheästi.

Vastaehdollistamisessa tulee huomioida seuraavat asia. 1) Pystyykö koira syömään > jos ei, ollaan liian lähellä kohdetta. Säätele etäisyyttä. 2) Palkkion laatu. Ruoka rauhoittaa, mutta motivoiko tarpeeksi? 3) Palkkana voi toimia myös etäisyyden kasvattaminen. 4) Lyhytkestoista stressiä. 5) Siedättämistä vai vastahdollistamista? Tukevat toisiaan.

Jos tulee rähinä, pystyykö ruoka keskeyttämään rähinän? Jos pystyy, aloitetaan heti vastaehdollistaminen. Jos ei, ollaan liian lähellä kohdetta.

Siedättäminen: istutaan puiston penkillä katselemassa ohikulkevia koiria ja palkataan siitä.

Ärsyke: joku, joka muuttaa koiran tunnetetilaa tai käytöstä.


Käytöksen lisääminen ja vähentäminen

Neljä palikkaa, joilla käytöstä voidaan muuttaa. Jos koiran käytös ei muutu haluttuun suuntaan, mietitään mitkä palikat vaikuttavat koiran käytökseen ja miten niitä muuttamalla saadaan koiran käytös muuttumaan.

1. Positiivinen vahviste: Koiran ympäristöön lisätään jotain hyvää, mikä palkitsee koiraa > Koiran tyytyväisyys lisääntyy > Käytös voimistuu.
2. Negatiivinen rankaisu: Koiran ympäristöstä poistetaan jotain hyvää, koira menettää mahdollisuuden palkkioon > Koira turhautuu > Käytös sammuu.
Esim. kosketuskeppi menee piiloon, jos koira katselee muualle.
3. Positiivinen rankaisu: Koiran ympäristöön lisätään jotain epämiellyttävää, mikä rankaisee koiraa > Koira ahdistuu > Koira välttelee käytöstä.
Esim. kaulapannan kiristyminen koiran vetäessä.
4. Negaatiivinen vahviste: Koiran ympäristöstä poistetaan jotain epämiellyttävää > Koira kokee helpotusta > Käytös voimistuu.
Hevospiireissä yleinen: Luodaan paineentunne ja hevosten tulee löytää, miten paine lakkaa.


Palkkiot ja rankaisut

Palkkion ja rankaisun ajoitus

Ehdollinen vahviste voi olla mikä tahansa ärsyke (ääni, haju, ele, valo), jonka eläin voi aistia. Se on merkki, jota seuraa palkka. Sillä ”kerrotaan” koiralle, mitä halutaan ja vahvistetaan haluttuja käytöksiä. Mitä enemmän ehdollista vahvistetta käyttää, sen vahvempi siitä tulee. Ehdollinen vahviste auttaa ajoituksessa. Naksutin on ajoituksen onnistumisen kannalta paras. Jos sanoo esim. ”hyvä”, koira ehtii tekemään vaikka mitä ennen kuin ehtii ä-kirjaimeen.

Koiralla voi olla useita ehdollisia vahvisteita, esim. taka = takapalkka, lelu = etupalkka, hyvä = pitkissä kaavioissa koiralle tieto siitä, että mennään oikeaan suuntaan, mutta palkka tulee myöhemmin.

Virhesignaali, onko tarpeen? Virhesignaali ei nopeuta oppimista. Koira vaan turhautuu tehtävän ollessa epäselvä, mistä seuraa haukkumista ja piippaamista. Koira ei tee tahallaan väärin ja hämmentyy virhesignaalista.


Vahvisteen määrittelee koira

Koirasta riippuu, minkä se kokee palkitsevana. Se voi olla sosiaalista palkkaa, ruokapalkkaa, hajulle pääsemistä tai mitä tahansa, mitä koira tavoittelee. Hyperaktiivista koiraa ei kannata palkata lelulla.
Ihmisen tulee hallita vahvistetta (palkkaa) muuttamalla palkan laatua, ajoitusta ja paikkaa. Samoin voi pelata palkan koolla ja tiheydellä (useammin tai enemmän kerralla palkkaa). Palkkion voi arvottaa. Kun ruokaa ja leluja ei ole koko ajan koiran saatavilla, se arvostaa niitä enemmän treeneissä. Voi myös pyrkiä siihen, ettei koira syö mitään kupista, vaan se joutuu työskentelemään aina ennen kuin saa ruokaa (treenipalkkana, aktivointileluista tms). Sosiaalisen hyväksynnän arvottaminen (jääkausi) on kyseenalaista. Koira ei muista mitä tapahtui tunti/päivä/viikko sitten. Ihmisen tulee myös pyrkiä säätelemään ympäristöä, koska koira voi ottaa ympäristöstä isomman vahvisteen kuin mitä ihminen sille tarjoaa.


Käytöksien aikaansaaminen

Uuden käytöksen opettamiseen käytetään ruokapalkkaa, jota tulee 3 sekunnin välein. Ruokaa on helppo hallita. Koira oppii paremmin, kun se itse tarjoaa käytöstä.

Käytöstä voi saada aikaan neljällä tavalla; poimimalla, houkuttelemalla, sheippaamalla tai kohdetyöskentelyllä. Poimimisessa sananmukaisesti poimitaan koiran käytöksestä haluttu asia, jota aletaan palkata (esim. istuminen). Houkuttelussa koira menee ruuan suuntaan tai sitä imutetaan. Imuttamisessa tapahtuu vähän oppimista ja paljon nakin seuraamista. Sheippaamisessa rakennetaan pienistä, koiran tarjoamista palasista haluttu käytös. Kohdetyöskentelyä on esimerkiksi nenäkosketus ja jalkatargetti.


Neljä peruskäytöstä ja niiden soveltaminen

1. Lähellä pysyminen: kontakti, seuraaminen
2. Jotakin kohti meneminen: kohdekeppi, pedille meno (targetti), ihminen, auton takakontti
3. Jostain poispäin meneminen: ärsykkeestä luopuminen
4. Rauhoittuminen: tehdään hyvin vähän yhtään mitään

Yleistä treeni aina 4-5 eri ympäristöön ja häiriöön.


Kohdetyöskentely – kohdekeppi

Kohdetyöskentelyn avulla koira oppii erittelemään asioita (puu, pyörä, traktori, koira yms.) ja handlaamaan sitä myöten tilanteet paremmin. Se myös auttaa koiraa keskittymään ja siten häiriölle siedättyminen helpottuu (ohitukset), työskentelymotivaatio kasvaa ja yleistäminen on helppoa.
Kohdetyöskentelyä voidaan soveltaa eli rakentaa toinen käytös peruskäytöstä muokkaamalla muun muassa maahanmenoon, ruutuun lähetykseen, hajutyöskentelyyn ja perusasentoon. Se onkin osana lähes kaikkea tekemistä.

Ihminen voi olla kohde ja siihen voidaan käyttää vastaehdollistamista. Ihmisen päälle hyppimisen sijaan koira voidaan opettaa koskettamaan nenällä vieraan ihmisen kättä. Samalla koira saa informaatiota pelottavasta kohteesta.

Kun aloitetaan kohdetyöskentely kohdekepillä, palkan paikka on aluksi pallon vieressä.


Lähellä pysyminen – kontaktihyppely

Kontaktihyppelyssä lähellä pysyminen on pilkottu pienemmäksi osaksi, kuin mahdollista. Vahvistetaan kontaktin kautta lähellä pysymistä. Seiso koiran edessä. Kun koira tarjoaa kontaktia, naksauta. Peruuta ja kaiva sitten taskusta palkka. Kun koira saa palkan, pysähdy. Lyheysti: KONTAKTI – NAKS – LIIKKUU – PALKKA. Ja sama alusta. Ohjaaja on koiran edessä, jotta koira näkee palkan saadessaan vain ohjaajan.

Koira oppii kiinnittämään huomiota, missä ihminen on. Ei tarvita erillistä huomionhakua koiralta. Vihjeeksi luoksetulemiseen voi liittää esim. lähestyvän mutkan, pyörän, pysähtymisen.
Sovellutuksia mm. seuraaminen, hihnakävely, luoksetulo.


Luopuminen – joistain poispäin meneminen

Luopuminen auttaa ärsykkeistä luopumisesta. Näistä on iso hyöty arjessa, esim. ohituksissa toisesta koirasta luopuminen ja ei halutun esineen jättäminen rauhaan. Luopumisharjoituksilla tehdään itse toimintamalli koiralle tutuksi.

Luopuminen kädestä olevasta ruuasta. Palkkaa etujalkojen väliin, jolloin koiralle tulee painonsiirto taakespäin. Tästä edetään pikkuhiljaa siihen, että koira peruuttaa poispäin. Yleensä peruuttaminen jää jossain vaiheessa pois, mutta koiralle jää selkäytimeen halutun asian luota poistuminen.
Yleistäminen aloitetaan ihmisen hallinnassa oleviin asioihin (esim. nenäliina).


Rauhoittuminen

Välillä on levättävä, että taas jaksaa. Sen vuoksi on hyvä opettaa koira myös rauhoittumaan. Paikkamakuu ja rauhoittuminen on eri asioita. Kun ei tehdä mitään, rauhoittumaan oppinut koira osaa olla rauhassa.

Rauhoittumisen voi yleistää oman maun mukaan esim. auto, eläinlääkäri, koti, lenkki.


Alkuyleistystä ja pienen keston aikaansaaminen
Haluttu käytös yleistetään muutamassa ei paikassa käytöstä vahvistamalla.


Vihjeen liitto

Riippuen käytöksestä, kestoa tulee olla 2-4 sekuntia/askelta ennen vihjeen liittämistä. Toiminnan pitää olla sujuvaa (koira tarjoaa haluttua käytöstä), jotta käytöksen nimeä päästään hokemaan.

Vihjeen liittämisen vaiheet
1. Vaihdetaan ehdollinen vahviste vihjesanaksi
2. Aikaistetaan vihje
3. Annetaan vihjesana, kun koira on lähdössä tekemään haluttua käytöstä
4. Annetaan käsky ennen kuin koira tekee halutun käytöksen

Vihjee liittämistä ei kannata tehdä samaan aikaan useammalle käytökselle. Eri päivinä tai eri viikkoina on tehokkaampaa.


Latenssi
Latenssi tarkoittaa viivettä vihjeen antamisesta siihen, kunnes koira aloittaa halutun käytöksen tekemisen.


Ärsykekontrolli

Ärsykekontrolli tarkoittaa, että eläin ei tee opetettua asiaa ilman, että se saa opetetun vihjeen sen tekemiseen. Eli koira tekee halutun asian vain vihjeestä. Vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa käytöksissä, joita eläin tekee muutenkin (esim. istuminen, seisominen).

Vihje-erottelu: koira tekee aina annetun vihjeen mukaisesti, eikä jonkun muun vihjeen mukaan.


Kouluttaminen arjen keskellä

Päivittäinen treenaaminen ei lopulta vie paljon aikaan, esim. 3 x 1 min treenit riittää. Treenit voi jaksottaa esim. aamu/päivä/ilta. Päivän treeneissä voidaan syöttää koiran normaali ruoka, jolloin ei tarvi antaa ylimääräisiä herkkuja ja koira joutuu työskentelemään ruuan eteen.
Päätä ennen kävelylle lähtöä, onko jotain mihin tällä lenkillä kiinnitetään erityistä huomiota?`
• Paikkamakuu puiston vieressä
• Ennakointi ohituksissa > suunnittele reitti etukäteen, missä on tilaa väistää
• Kohteen kierron yleistämistä
• Luoksetulon latenssi
• Ym.

Koira oppii koko ajan, halusit tai et.

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt