Siirry pääsisältöön

Terveystarkkien päivitystä


Nallen ja Hukan silmätarkastukset ja Hukan rokotukset oli vanhenemassa toukokuussa. Nyt sattui sopivasti vapaata keskelle viikkoa, joten ajattelin hoitaa ne kerralla pois. Samalla uusittiin myös Nallen rokotukset, jotka olisi vanhentunut syksyllä.

Aloitettiin tutkimukset Hukan verinäytteen otolla. Hannes Lohen tutkimusryhmältä tuli joku aika sitten pyyntö lähettää Hukasta verinäyte heidän tutkimuksiinsa. Ensimmäiseen jalkaan ei saatu kunnolla neulaa kiinni ja verta tuli tipoittain, joten kokeiltiin toisesta jalasta. Sieltä tulikin verta ihan solkenaan niin, että sitä oli lopulta näytepullon lisäksi lattialla ja seinässäkin.

Verinäytteen oton jälkeen eläinlääkäri kuunteli molempien koirien sydämet ja teki yleistarkastuksen. Nallella ei tuntunut nisien lähellä mitään ylimääräistä, molempien sydämet oli kunnossa ja molempien hampaat sai erityiskehuja. Ei tietoakaan hammaskivestä!

Sitten eläinlääkäri Miia Nyrhilä tutki Hukan polvet. Hukan edellinen polvitarkki on otettu niin nuorena, että sekin olisi vanhentunut toukokuussa. Nyt otettu tarkki on voimassa Hukan eliniän. Hukan polvet oli täysin kunnossa, joten tulokseksi tuli 0/0. Eläinlääkäri sanoi, että ne ovat niin syvällä urassa, ettei niitä kyllä millään saa sieltä pois. Kuulemma jalasta tuntee heti ensi kosketuksella onko se kunnossa vai ei.

Sitten Hukka pääsi silmätarkastukseen. Eläinlääkäri tutki silmiä pitkään ja hartaasti, eikä niistä mitään moitittavaa löytynyt. Kaikinpuolin terveet ja kirkkaat silmät.

Lopuksi sitten tarkastettiin Nallen silmät. Sieltä löytyi sama ylimääräinen ripsi (distichiasis) kuin viimeksi. Yksittäinen ripsi ei vaadi toimenpiteitä, eikä vaikuta koiran elämään. Muuta moitittavaa ei näistäkään silmistä löytynyt. Eläinlääkäriltä kysyin vielä, että kuinka Nallea olisi hyvä jatkossa vielä tarkastuttaa. Nyt kun oli neljäs silmätarkastus ja Nallella ikää 7,5 vuotta. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että enää ei ole välttämätöntä niitä katsoa. Mutta ehkäpä sitä vielä kerran parin vuoden päästä Nallen silmälääkärillä käytän.

Lompakko laihtui taas sievoisella summalla, mutta toisaalta omaa mielenrauhaa ei voi rahassa mitata.

Kommentit

  1. Yleensä tosiaan taidetaan olla sitä mieltä, ettei iäkkäämpänä enää tarvisi uusia, mutta Lumeksen isällä tuli perinnöllinen kaihi esiin vasta 9-vuotiaana...

    VastaaPoista
  2. No määkin oon kyllä vähän sitä mieltä, että Nalle on kuitenkin _vasta_ 7,5 vuotias, että reilun parin vuoden päästä sen kattosin vielä kerran. Eipä tuo nyt iso vaiva ole. Se lääkäri saatto lievästi hämmästyä, kun kuuli, että steriloitu narttu, jolla ei oo pentuja on neljättä kertaa silmätarkissa :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt