Nallen karvankasvatusprojekti vol. 2 pyörähti tänään käyntiin. Eilen leikkasin suurimmat saksilla ja pesin Nallen. Tänään sitten ajelin koneella turkin lyhyeksi. Pohjavilla oli niin tiivistä, eikä sinne väliin juuri ilmaa mahtunut, joten ajelin huomattavasti lyhemmäksi kuin viime vuonna. Ehtihän se viimeksikin hyvin kasvaa syksyksi, joten uskalsi nyt vetää lyhemmäksi. Poskien, takapuolen ja jalkojen siistiminen jäi vielä tuonnemaksi.
Kyllä sydäntä taas raastoi ottaa sakset käteen ja ruveta turkkia lyhentämään. En usko, että kukaan huvikseen lapinkoiran turkkia leikkaa. Mutta ensimmäisten huopaantuneiden pohjavillojen kohdalla huomasi taas, että tämä on ainoa oikea vaihtoehto meidän kohdalla. Karvaa lähti yhteensä 550 g mitä sain kerättyä pussiin. Jonkun verran pyörii vielä asunnon lattioilla.
.jpg)
Tässä lähtötilannetta muutaman viikon takaa. Karvaa oli joka puolella ihan riittävästi. Pohjavilla pakkuuntuu helposti ja siihen tarttuu kaikki risut ym.
Karva ajeltuna 3.5.2015. Siistittävää vielä poskissa, takapuolessa ja jaloissa. Karva ajettu hyvin lyhyeksi, koska pohjavilla oli niin tiheää, ettei sitä paikoin pystynyt trimmerin kamman kanssa ajamaan. Muutoksen käytöksessä näki välittömästi. Yleensä jossain nurkassa nukkuva koira haastoi Hukkaa leikkimään ja seurasi kiinnostuneen ihmisten touhuja. Metsässä vauhtia oli paljon enemmän kuin yleensä.
Viime vuoden karvankasvatusprojektista voi lukea täältä.
Kyllä on varmasti iloisempi ja pirteämpi koira turkin alasajon jälkeen. Terveys ja hyvä olo ennen kaikkea!
VastaaPoistaVarmasti hirvittää tarttua saksiin, mutta kyllä se sitten palkitsee, kun näkee koiran lisääntyneen energiamäärän :)
Meidän ei ole toistaiseksi onneksi tarvinnut tuohon ryhtyä, mutta jos Wiiman turkki jostain syystä pölähtäisi paksummaksi kuin se nyt on, niin samaan temppuun päätyisin.
Sitä paitsi, ei turkiton lapinkoira ruma ole, vähän hassun näköinen vain, mutta se ei haittaa - tuopa vaan hymyjä ihmisten naamoille :)