Mitäpä olisi Oulun reissu ilman Hukan ja Välkkeen tapaamista? Välke on Hukan pentuajan paras kaveri, jota edelleen nähdään säännöllisen epäsäännöllisesti. Sovittiin treffit erään kuntoradan parkkipaikalle, josta jatkettiin yhdessä matkaa. Välke innostui Hukan näkemisestä niin, että teki autoon ilopissat, Hukan hypättyä kyytiin. Jatkettiin matkaa erään metsätien varteen, josta lähti merkitsemättömiä moottorikelkkauria, joita pitkin oli hyvä kävellä.
Kaksikon leikit menivät edelleen hyvin yhteen, mitä nyt Hukalla oli vähän pentujen teko välillä mielessä. Mutta ymmärtäähän sen noin hemaisevassa naisseurassa. Hukka onneksi uskoo, kun sille sanoo, että tuo ei ole sallittua. Eipä Välkekään pekkaa pahemmaksi jäänyt, vaan vähintään saman verran hyppi Hukan selkään.
Kenguru vai mikälie se Välke olikaan. Siroudestaan huolimatta Välke ei Hukan kanssa jää yhtään jalkoihin. Välke on sen verran topakka täti, että pitää Hukan hyvin aisoissa.
Juoksemisesta molemmat tykkäävät ja Hukka olikin vähän ihmeissään, kun oli näin nopea neiti kaverina. Nallen kanssa kun se on tottunut, että on paljon Nallea nopeampi, niin nyt olikin tasavertainen juoksukaveri.
Tanssahtelua.
Hakkuuaukolla oli hieno pystyssä oleva kelo, joten sen vieressä otettiin muutamat poseerauskuvat. Tästä kaksikosta on kyllä helppo ottaa poseraauskuvia. Sen kun laittaa vierekkäin istumaan, käskee olla paikoillaan ja siirtyy kuvaamaan. Siinä ne sitten tönöttävät kunnes toisin sanotaan, vaikka nytkin olisi kauhea kiire ollut jo juokseamaan.
Lennokasta menoa.
Kommentit
Lähetä kommentti