Siirry pääsisältöön

Lappalaiskoirien agilityvalmennuspäivä

Tähtitekniikka järjesti lappalaiskoirille suunnatun agilityvalmennuspäivän Ylöjärvellä, johon osallistuin molempien koirien kanssa. Kouluttajana toimi Maiju Parviainen. Rata saatiin edellisenä iltana sähköpostilla, joten rataan tutustuminen oli helppoa, kun oli saanut suunnitella ohjauskuviot valmiiksi. Treenit tehtiin kahdessa pätkässä.

1-2, vastakäännös -> 3, sokkari -> 4, sokkari -> 5-6, vekki -> 7-8, sokkari -> 9-10, puolivalssin alku & jaakotus -> 11-13, sokkari -> 14, sokkari -> 15-16, niistosokkari -> 17-21, sokkari -> 22-23, vastakäännös -> 24-26.


Nalle
Aloitettiin ensin esteillä 1-4. Kakkoselle yritin ensin vain kääntyä itse mukana, mutta silloin puomi veti Nallea liikaa. Uusi yritys vastakäännöksen kanssa ja Nalle kääntyi oikeaan suuntaan. Muutama toisto vielä, jotta saatiin minunkin ajoitus kohdilleen. Itse pitää vaan muistaa tehdä vastakäännös tarpeeksi ajoissa, jotta koira tietää tulevasta käännöksestä aiemmin kuin riman päällä ollessaan.

Jatkettiin alusta 9:lle asti. Muuta ihmeellistä tässä ei ollut, mutta ennen seiskaa piti tehdä pieni vekki, jotta koira saa paremman linjan kepeille. Keppejä ei jääty hinkkaamaan.

Sitten vuorossa esteet 9-11. Tämä oli itselle radan hankalin kohta. Jotenkin vaan on niin vaikea liikkua itse takaperin ja samalla vaihtaa ohjaavaa kättä. Lähdettiin keppien lopusta liikkeelle, siihen sokkari ennen putkea, koska takaaleikkauksessa Nallen vauhti tökkäsi. 10 esteellä tarkoitus oli pienentää hypyn kaarta, jottei koiralla ole vaihtoehtona hypätä 11 väärään suuntaan. Vasemmalla kädellä ohjattiin 10, liikuttiin takaperin kohti 11:ta, vedettiin oikealla kädellä koiraa kohti ja vasemmalla kädellä ohjataan se 11 yli. Käännetään yläkroppa ja ohjaus taas vasempaan käteen. Tässä tehtiin muutama toisto ennen kuin oma ohjaus alkoi toimia. Ja kun ohjaus toimi, niin Nallekin toimi.

Seuraavaksi esteet 12-17. Puomilta muutama askel kohti 13:ta ja lähetetään se hypylle. Hypyltä otetaan vähän vastakkaisella kädellä, jottei kaarre veny turhaan pitkäksi. Vaihtoehtona on tulla 16:ta esteiden oikeaa puolta, jolloin itse otetaan vähän sivuttaisetäisyyttä, jottei törmää 14 siivekkeeseen. Nallelle kuitenkin toimi paremmin, kun tein sokkarin 13-14 ja 14-15 väleihin, vauhti parani huomattavasti. 16 este oli vaikea. Oman liikkeen pitää jatkua tai muuten töksähtää. Samoin pitää muistaa ohjata vasemmalla kädellä loppuun asti, jotta koira menee esteen yli, eikä jätä hyppäämättä. Niistosokkari onnistui ihan hyvin.

Esteissä 18-21 ei ollut ongelmia.

Loppuaika hiottiin esteelle 24 poispäinkääntöä, jota ei kauheasti olla tehty aiemmin. Vauhtia otettiin putkesta 21. Putken jälkeen sokkari. Ennen 23 estettä pieni vekki, että koiran linja korjaantuu takaakiertoon. Muutamalla eka toistolla Nalle kääntyi hyvin esteen taa, muttei kääntynyt hyppyyn, vaan kiersi esteen vasemmalta puolen. Kouluttaja otti herkun ja meni esteen eteen, jolloin Nalle ampaisi suoraan edelliseltä esteeltä kouluttajan luo. Saatiin muutama toisto niin, että palkkasin vasemmalla kädellä, kun Nalle tuli mun perässä 24 esteen ohi. Tästä saatiin hyvä kotitehtävä, jota harjoitella.

Nalle oli tänään innokas ja vauhdikas koko treenin ajan ja saikin siitä kehuja. Pääosin kaikki kohdat onnistui hyvin. Harjoiteltavaksi jäi (minulle) 10-11 väli, 16 niistojuttu ja poispäinkääntö. Nallelle pitää ruveta vaihtelemaan estekorkeutta. Nyt rimat oli 35-45, jolloin matalista loikkasi isosti ja korkeita pudotteli.


Hukka

Hukka lähti mukaan lähinnä kannatuksen vuoksi. Etukäteen jännitti miten se malttaa keskittyä, sillä tämä oli eka kerta, kun Hukka treenasi agia ulkotiloissa. Tehtiin samaa rataa pätkissä ja jätettiin vaikeita esteitä pois.
Esteet 1-4. Vastakäännös toimi Hukalla hyvin, vaikkei se ole sitä koskaan aiemmin tehnyt.
Esteet 4-7. Tässäkään ei ongelmaa. Haukkukin alkoi taas irtoamaan.
Esteet 9-11. Hukka loikkasi ensin 10 aika kauas, mutta kun sain itse ajoitettua pakkovalssin alun paremmin, kaarre pieneni. Muutenkin Hukka kuunteli hyvin näin vaikeaa ohjauskuviota, mitä ei olla aiemmin harjoiteltu.
Esteet 13-17. Hukan kanssa juoksin koko ajan esteiden oikealla puolen, koska sen vauhdilla en olisi sokkareita ehtinyt tekemään. 16 esteelle oman ajoituksen tärkeys korostui entisestään Hukan kanssa, jotta sen sai hyppäämään. Niistosokkari ok.
Esteet 17-23. Ei ongelmaa tässä pätkässä, tosin varmistelin aikalailla kaikki esteet. Putken aikana piti juosta tosissaan, jotta ehti tekemään sokkarin sen jälkeen.

Lopuksi tehtiin Hukan knassa rengasta yksittäin, koska se oli erinäköinen kuin meidän normaali treenirengas. Hyvin Hukka kuulemma hahmottaa renkaan ja selvästi tietää, mitä sen pitää tehdä.

Viimeisenä vielä käytiin vähä läpi keinun opettamista ja Hukka pääsi kokeilemaan "bang game" nimistä leikkiä.

Hukka keskittyi olosuhteisiin (eka kerta vieraassa paikassa ja ekat ulkotreenit) nähden tosi hyvin ja pystyi vielä suorittamaan sille uusia ja melko vaikeita juttuja. Vauhti säilyi koko treenin ajan hyvin. Treenattavaa jäi paljon, mm. se keinu.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt