Siirry pääsisältöön

Hukka MH-luonnekuvattavana

Nallen kanssa MH-luonnekuvaus jäi käymättä, koska Nallen ollessa sopivan ikäinen MH oli vasta rantautunut Suomeen. Hukan kohdalla taas oli selvää alusta asti, että yritän saada sen MH-kuvaukseen heti, kun se täyttää vaadittavat 1,5 vuotta. MH-kuvaukseen pääsy voi olla hankalaa, niinpä aloin hyvissä ajoin katselemaan kalentereita, että milloin sopivan välimatkan päässä kuvauksia järjestettäisiin. Ensimmäiseen testiin ilmoittauduin jo helmikuulla ja huhtikuun lopulla tuli tieto, että paikkoja meille asti riitti. Niinpä muihin testeihin ei tarvinnut edes ilmoittautua.

Testi järjestettiin Kangasalla ja kuvaajina toimivat Kai Tarkka ja Irene Puputti. Hukalla oli ikää testipäivänä 18 kuukautta ja 2 viikkoa.

MH-luonnekuvauksessa kerätään tietoa koiran käyttäytymisestä mahdollisimman standardoidussa ympäristössä (Kuvausympäristön kaavio Kennelliiton sivuilla). Testin arvioinnin subjektiivisuus minimoidaan tarkoin ennalta määritellyllä testimenettelyllä sekä kahdella kuvaajalla. Luonnetestisä poiketen radalla on mukana testiohjaaja (TO), joka suorittaa leikit ym. kuvaajien keskittyessä ainoastaan koiran tarkkailuun.


Testin kulku ja arviointi

MH-luonnekuvauksessa koiran reaktiota arvioidaan viisiportaisella sanallisella arviolla. Pisteet eivät kerro paremmuudesta, vaan yksinkertaisesti reaktion suuruudesta. 1 tarkoittaa pientä reaktiota ja 5 suurta reaktiota. Hukan reaktiot on tummennettuna.

Osa-alueiden viisiportaisten arvioiden selitykset on Springerspanielit ry:n sivuilta, jossa on hyvin tietoa MH-luonnekuvauksesta.


1 KONTAKTI

Koiran valmius ottaa kontaktia vieraaseen ihmiseen ja vastata siihen.

1 2 3 4 5
Tervehtiminen Torjuu kontaktia, murisee tai yrittää purra Välttää kontaktia, väistää Hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen Mielistelevä kontaktinotossa, hyppii, vinkuu, haukkuu, jne.
Yhteistyö Ei lähden vieraan ihmisen/Ei kokeilla Lähtee mukaan haluttomasti Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta Lähtee mukaan hyvin innokkaasti, erittäin kiinnostunut TO:sta
Käsittely Torjuu murisemalla ja/tai yrittää purra Väistää tai hakee tukea ohjaajasta Hyväksyy käsittelyn Hyväksyy ja ottaa kontaktia Hyväksyy ja vastaa liioitellulla kontaktilla

Tervehtiminen: kuinka koira tervehtii vierasta ihmistä ja vastaa tervehdykseen.
Yhteistyö: miten helposti koira suostuu vieraan kanssa yhteistyöhön tämän lähtiessä kuljettamana koiraa poispäin omistajasta.
Käsittely: kuinka koira hyväksyy käsittelyn.


2 LEIKKI

Koiran kyky leikkiä ja taistella vieraan ihmisen kanssa.

1 2 3 4 5
Leikkihalu Ei leiki ei osoita kiinnostusta Ei leiki osoittaa kiinnostusta Leikkii aktiivisuus lisääntyy/vähenee Leikkii aloittaa nopeasti ja on aktiivinen Leikkii aloittaa erittäin nopeasti ja on hyvin aktiivinen
Tarttuminen Ei tartu esineeseen Ei tartu, nuuskii esinettä Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla Tarttuu heti koko suulla Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista
Puruote ja taisteluhalu Ei tartu esineeseen Tarttuu viiveellä irrottaa/pitää, ei vedä vastaan Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan /Korjailee otetta Tarttuu heti koko suulla, vetää vastaan kunnes TO irrottaa Tarttuu heti koko suulla, vetää
tempoo, ravistaa kunnes TO irrottaa

Leikkihalu: koiran reaktionopeus saalisärsykkeelle, kun omistaja leikityttää koiraa ja heittelee rättiä TO:n kanssa koiran yli. Lopuksi TO heittää rätin 10 metrin päähän koirasta.
Tarttuminen: millaisella otteelle koira tarttuu esineeseen saavuttuaan sen luo.
Puruote ja taisteluhalu: miten koira vetää vastaan TO:n leikkiessä vetoleikkiä.


3 TAKAA-AJO JA TARTTUMINEN

Koiran halu saalistaa ja tarttua poispäin liikkuvaan esineeseen.

1 2 3 4 5
Takaa-ajo Ei aloitaAloittaa, mutta keskeyttää Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista Aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti, pysähtyy saaliille Aloittaa heti kovalla vauhdilla juosten saaliin ohi, voi kääntyä saaliille
Tarttuminen Ei kiinnostu saaliista/ Ei juokse perään Ei tartu, nuuskii saalista Tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä Tarttuu heti saaliiseen, mutta irrottaa Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan vähintään 3 sekuntia

Takaa-ajo: kuinka koira lähtee saalistamaan liikkuvaa viehettä.
Tarttuminen: millaisella otteella koira tarttuu saaliiseen.

Viehe ei Hukkaa kiinnostanut, koska se on metsässä irtiollessa opetettu, että mitään ei saa lähteä jahtaamaan. Ekalla kerralla ei reagoinut mitenkään, toisella kerralla tuli minun eteen katsomaan, että mitä tässä seisoskellaan.

4 AKTIVITEETTITASO

Koiran reaktiot tilanteessa, jossa ei tapahdu mitään. Koiran käytöstä tarkkaillaan sen odottaessa ohjaajan vierellä 3 minuutin ajan.

1 2 3 4 5
Aktiviteettitaso Tarkkailematon, kiinnostumaton, passiivinen Tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen Toiminnot vaihtelevat nopeasti osion aikana /Rauhaton koko ajan

Touhu-Petteri oli oikein elementissään. Haisteli, söi ruohoa, pieharoi, kakkasi, kuljeskeli jne.

5 ETÄLEIKKI

Koiran halu leikkiin ja yhteistyöhön vieraan ihmisen kanssa kauempana ohjaajasta.

1 2 3 4 5
Kiinnostus Ei kiinnostu avustajasta Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja Kiinnostunut avustajasta, yksittäisiä lähtöyrityksiä Erittäin kiinnostunut avustajasta, toistuvia lähtöyrityksiä
Uhka/ aggressio Ei osoita uhkauseleitä Osoittaa yksittäisiä (1-2) uhkauseleitä osion ensim. osassa Osoittaa yksittäisiä (1-2) uhkauseleitä osion ensim. tai toisessa osassa Osoittaa useampia uhkauseleitä osion ensim. osassa Osoittaa useampia uhkauseleitä osion ensim. ja toisessa osassa.
Uteliaisuus Ei saavu avustajan luo Saapuu linjalle aktiivisen avustajan luo Saapuu piilossa olevan puhuvan avustajan luo Saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä Saapuu avustajan luo suoraan ilman apua
Leikkihalu Ei osoita kiinnostusta Ei leiki osoittaa kiinnostusta Leikkii voi tarttua varovasti, mutta ei vedä Tarttuu, vetää vastaan, voi irrottaa ja tarttua uudelleen Tarttuu, vetää vastaan, ei irrota
Yhteistyö Ei osoita kiinnostusta Kiinnostuu, mutta keskeyttää On kiinnostunut leikkivästä
avustajasta
Kiinnostunut leikkivästä sekä passiivisesta avustajasta Houkuttelee myös passiivista avustajaa leikkimään

Kiinnostus: kuinka koira kiinnostuu sitä leikkiin kutsuvasta avustajasta.
Uhka/agressio: huolestuuko koira ja miten se reagoi.
Uteliaisuus: miten koira lähestyy avustajan luo.
Leikkihalu: kuinka koira tarttuu rättiin.
Yhteistyö: kuinka koira leikkii aktiivisen ja passiivisen avustajan kanssa.


6 YLLÄTYS

Koiran reagointi ja valmius toimia yllättävässä ja pelottavassa tilanteessa.

1 2 3 4 5
Pelko Ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti Kyykistyy ja pysähtyy Väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista Pakenee enintään 5 metriä Pakenee enemmän kuin 5 metriä
Puolustus/
aggressio
Ei osoita uhkauseleitä Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä Osoittaa useita uhkauseleitä Osoittaa useita uhkauseleitä ja muutamia hyökkäyksiä Osoittaa useita uhkauseleitä ja hyökkäyksiä, voi purra
Uteliaisuus Menee haalarin luo, kun se on laskettu maahan /Ei mene ajoissa Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä Menee haalarin luo, kun ohjaaja on edennyt puoliväliin Menee haalarin luo ilman ohjaajan apua
Jäljellejäävä pelko Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla Pieni niiaus tai nopeudenvaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla Voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla
Jäljellejäävä kiinnostus Ei osoita kiinnostusta haalariin Pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla Pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria väh. kahdella ohituskerralla Puree haalaria tai leikkii sen kanssa, kiinnostus vähenee Puree haalaria tai leikkii sen kanssa väh. kahdella ohituskerralla

Pelko: kuinka koira reagoi kun haalari nostetaan yllättäen sen nenän edestä.
Uhka/aggressio: huolestuuko koira ja miten se reagoi.
Uteliaisuus: miten koira toimii tilanteessa, kuinka nopeasti se menee katsomaan haalaria.
Jäljellejäävä pelko: koiran reaktio sen ohittaessa haalari ohjaajan kanssa tutustuttuaan haalariin aiemmin.
Jäljellejäävä kiinnostus: kuinka kiinnostunut koira on haalarista sitä ohittaessaan.


7 ÄÄNIHERKKYYS

Koiran reagointi ja toiminta yllättävän äänen yhteydessä.


1 2 3 4 5
Uteliaisuus Ei mene katsomaan Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja seisoo sen vieressä Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja on edennyt puoliväliin Menee räminälaitteen luo ilman apua
Jäljellejäävä pelko Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla Pieni niiaus tai nopeudenvaihtelu kerran, pienenee toisen ohitus- kerran jälkeen Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla Voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla
Jäljellejäävä kiinnostus Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta yhdellä ohituskerralla Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta väh. kahdella ohitus- kerralla Puree laitetta tai leikkii sen kanssa, kiinnostus vähenee Puree laitetta tai leikkii sen kanssa väh. kahdella ohituskerralla

Pelko: koiran reaktio yllättävään räminään.
Uteliaisuus: kuinka koira toimii tilanteessa.
Jäljellejäävä pelko: koiran reaktio sen ohittessa räminälaite uudestaan.
Jäljellejäävä uteliaisuus: koiran kiinnostus ohitettaessa räminälaite uudestaan.

Hukka säikähti rämisevää ääntä ja hypääsi jonkun matkaa eteenpäin. Sitten se jolkotti lähimmän puskan luo haistelemaan hajuja ja merkkailemaan. Sieltä Hukka jatkoi matkaa yleisön luo, jonne jäi istumaan tuttujen ihmisten viereen. En saanut Hukkaa enää kutsumalle luokse, joten keskeytin testin. Kävin hakemassa Hukan ja mentiin katsomaan räminälaitetta yhdessä, ei ongelmaa, hyvin tuli haistelemaan.

Tämän jälkeen sain lapun kouraan, jossa oli nuo yllä olevat kohdat raksittuna. Naistuomari kysyi miestuomarilta, että pitäisikö näitä käydä läpi. Mies vaan tiuskaisi, että ei tarvi ja työnsi lapun kouraan. Eipä tarvi tuolle miestuomarille ikinä viedä koiraa enää.

MH-luonnekuvaukseen en varmaan Hukkaa toista kertaa vie, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Näiden kahden testin perusteella sanoisin, että luonnetestissä saa kuitenkin enemmän irti ihan jo harrastusten valossa. En sitten tiedä onko testeissä oikeasti noin paljon eroa, vai sattuiko Nallelle vaan niin hyvä luonnetestituomarit, kun siitä sai paljon paremman tulkinnan koiran luonteesta.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt