Otettiin vaan yksittäisenä tai muutaman esteen kautta puomia, A:ta, keinua ja keppejä. Harjoiteltiin taas välillä namikipon kanssa kontakteja kuntoon. Keinulla ja puomilla ne pääosin sujuukin hyvin, mutta A:lla Nalle meinaa joskus unohtaa pysähtyä. Kepitkin sujui melko vauhdikkaasti, vaikka Nalle vähän ihmetteli niissä olleita ohjureita, kun ei olla ohjureitten kanssa menty aikoihin. Keppien kanssa vaan pitää muistaa, että Nalle ei kovin montaa toistoa jaksa peräkkäin ennen kuin kiinnostus lopahtaa.
Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p
Kommentit
Lähetä kommentti