Siirry pääsisältöön

Lampaita paimentamassa


Keväällä Lappalaiskoirien alaosaston paimennuspäivä piti perua koronarajoitusten vuoksi. Varattiin sitten melkein heti uusi päivä omalle porukalle. Otin mukaan omien koirien lisäksi myös Lumon. Päivälle oli luvattu melko lämpöistä keliä, joten aloitettiin harjoitukset jo kahdeksalta. Tämä olisi tarkoittanut Seinäjoelta ajellessa melko aikaista herätystä, joten menin vanhempieni luokse yöksi, mistä on huomattavasti lyhempi matka. Hukan poika Ruuti omistajineen käytti samaa taktiikaaa ja tehtiin tärskyt erään huoltoaseman pihalle, mistä jatkettiin loppumatka samalla kyydillä. Postauksen kuvat on julkaistu kouluttajan luvalla.


Hukka pääsi vuoroon ihan ensimmäisenä. Tällä kertaa tehtiin molemmat kierrokset niin, että kouluttaja kulki koiran kanssa ja omistaja meni lampaiden kanssa. Näin muutos ei ole niin suuri, jos koira jossain vaiheessa päästetään irti. Itse myös tykkään tästä tavasta, koska kouluttaja osaa antaa koiralle palautetta paljon oikea-aikaisemmin kuin minä itse.


Hukka oli tänään hyvin asialla ja oli paljon rauhallisempi kuin viime talvena kun käytiin. Turhan haukkuminen oli jäänyt pois ja Hukka keskittyi hyvin lampaisiin. Hukan rauhallisuus näkyi erityisesti siinä, että nyt lampaat päästivät sen paljon lähemmäs kuin viime kerralla.


Aluksi mentiin ihan pyöröaitauksen laitoja pitkin. Sitten kouluttajan käskystä alettiin tekemään kahdeksikkoja aitauksessa. Hukka luki hyvin lampaita ja pyrki pitämään ne kasassa. Koiran annettiin nyt itse ajatella ja ratkaista tilanteita.


Toiselle kierroksella vaihdettiin lampaat ja Hukka sai avustaa lampaiden vaihtoa pitämällä ensimmäisellä kierroksella mukana olleita lampaita paikoillaan. Yksi vikkelä jalkainen joukosta livahti, mutta muut saatiin pidettyä aisoissa.


Toisen kierroksen alkaessa oli lämpötila jo vähän noussut, joten lähdettiin kuljettamaan lampaita metsälaitumelle. Nyt joukossa oli yksi vähän laiskempi tapaus, joka piti saada pysymään liikkeessä. Hukkaa se lammas totteli hyvin.


Nallen kanssa meininki oli samanlaista kuin silloin joskus 8 vuotta sitten, kun edellisen kerran ollaan sen kanssa oltu paimentamassa. Nalle kyllä tietää, mitä on tekemässä (ainakin omasta mielestään), joten häntä ei mielellään saisi neuvoa. Ja sitten jos neuvotaa, niin Nalle kyllä pahoittaa mielensä ja keskittyy sen jälkeen vain ihmisten mielistelyyn.


No kyllä siellä hyvääkin pätkää oli ja Nalleltakin löytyy vahvat vietit tähän hommaan. 


Nalle varmistaa, että kaikki lampaat pysyvät kasassa.


Lumosta ei ollut kauheasti odotuksia. Oletin sen räkyttävän koko ajan, se kun tykkää käyttää tietyissä tilanteissa käyttää ääntään. Mutta Lumopa yllätti täysin ja oli hyvin hiljainen ja keskittynyt paimen.


Kouluttaja kehui Lumoa kovasti. Se osasi hyvin tasapainottaa laumaa perässä kulkiessa ja sillä oli hyvä laumanlukutaito ja pysäyttämishalu. Jos pari lammasta erkaantui joukosta, Lumo lähti itse hakemaan niitä takaisin. Lumo myös uskalsi itse kokeilla erilaisia tapoja vaikuttaa lampaisiin.






Hukan Ruuti- poika eli Jääkukan Hukkareissu oli myös ensimmäistä kertaa lampailla. Se myös yllätti hiljaisuudellaan, koska Ruutissa on vähän samaa kuin Lumossa, että tietyissä tilanteissa käyttää ääntään.


Ruutikin oli ensikertalaiseksi kelpo paimen. Otti hyvin ohjeita vastaan ja uskalsi toimia lampaiden keskellä.





Oli oikein mukava päivä mukavassa porukassa. Kiva nähdä kerralla monta erilaista lapinkoiraa, kun sivusta katsomallakin oppi ihan kauheasti. Syksymmällä yritetäänkin sitten taas alaosaston kautta saada paimennuspäivää järjestettyä, joten silloin uudelleen.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt