Siirry pääsisältöön

Kohdetyöskentelykoulutus

Haupaikka Kauhajoella järjesti Vainuvoiman Elisa Reunasen pitämään kohdetyöskentely- ja nose work koulutuksen samana päivänä. Hukan kanssa osallistuin aamupäivällä kohdetyöskentelyyn ja Nallen kanssa iltapäivällä nose workiin.

Päivä aloitettiin kohdetyöskentelyä käsittelevällä luennolla. Tässä taas omia muistiinpanoja ja ajatuksia aiheesta.


Kohdetyöskentely

Tommy Wiren on sanonut koiran koulutuksen olevan kuin delfiinin koulutusta avomerellä. Kun delfiiniä koulutetaan delfinaariossa, sillä ei ole muita virikkeitä, jotka häiritsisivät koulutusta. Koiraa (ja delfiinejä avomerellä) kouluttaessa ympäristössä on paljon muita virikkeitä.

Kohdetyöskentely on perustaito, josta on hyöytyä sekä koiralle että ihmiselle. Normaalissa arjessa koiraa kouluttaessa joutuu koko ajan kilpailemaan muiden ärsykkiden kanssa. Kohdetyöskentelyn tarkoituksena on opettaa koiralle laboratoriamaisissa olosuhteissa peruskäytös.

Tehtävä voi olla yksinkertainen, mutta ei välttämättä helppo

Kohdetyöskentely on harjoitus, jossa koira opetaan koskettamaan jotain kohdetta jollain ruumiinosallaan. Yksinkertaisuudestaan huolimatta tai sen takia, harjoitusesta on monenlaista hyötyä koiralle ja ohjaajalle esim. koulutustaitojen opetuksessa. Koulutuksen motoorisia taitoja voi harjoitella ja kehittää. Kohdetyöskentely tehtävä on yksinkertainen ja koiralle fyysisesti helppo. Se on helppo tehdä missä tahansa ja kohteen voi tuoda hyvinkin klähelle koiraa. Kohde on myös helppo siirtää mihin tahansa. Kohdetta kohti tulevaa toimintaa palkitaan paljon, jolloin siitä tulee koiralle mieluisa.

Koiran näkökulmasta se oppii oppimaan ja tarjoamaan toimintaa. Koira siis oppii itse aktiiviseksi. Koira myös huomaa, että se voi vaikuttaa ympäristön tapahtumiin omalla toiminnallaan, esimerkiksi häiriöt voivat loppua tai se saa palkkion. Koira joutuu keskittymään tehtävässä, erityisesti jos sille on opetettu kuonokosketus. Kun koiran kuono on kohdetta vasten, sen on vaikea vilkuilla ympärilleen ja sen on pakko keskittyä yhteen asiaan (kohteeseen). Kriteeri on helppo toteuttaa.

Kohdetyöskentelyssä kriteeri on koiralle helppo. Se joko koskee kohteeseen tai ei koske. Koiralle tulee selkeä tuntoaistimus. Jotta harjoitus on sujuva, koiran keskittymisen tulee säilyä harjoituksen ajan. Tämä onnistuu parhaiten, jos koira on kuplassa eli jää tekemään tehtävää ympäristöstä välittämättä ja saa siitä palkkaa. Kohdetyöskentelyssä keston eli sen, että asiaa tulee tehdä pidemmän aikaa, oppiminen voi olla vaikeaa. Tehtävä vaikeutuu järjestettyjen tai järjestemättömien häiriöiden myötä.

Kohdetyöskentelyssä sujuvuus tarkoittaa sitä, että palkkion jälkeen toiminta alkaa heti uudestaan. Eli tapahtuu sitä lisää, mistä palkitaan. Harjoitukseen tulee voimaa, nopeutta, viivettömyyttä, kestoa ja ennakoimista. Koiraa ei tarvitse "hallita" koko ajan, vaan se pysyy itse omassa kuplassaan suorittamassa harjoitusta. Myös palkkion antamisen pitää olla sujuvaa, jotta toiminta säilyy sujuvana. Sujuvuus on asia, jota halut koiran toimintaan.

Latenssi tarkoittaa viivettä toiminnassa vihjeen kuulemisesta toiminnan alkamiseen. Latenssi voi pidentyä, jos vihjeen ja vahvisteen välinen yhteys on epäselvä koiralle. Tämä voi johtua siitä, että palkkio ei ole tarpeeksi vahva. Mitä pidempi latenssi on, sitä varmemmin koira reagoi häiriötekijöihin, esimerkiksi maahanmenossa; mitä nopeammin koira menee maahan, sen todennäköisemmin se myös pysyy siellä. Latenssi on asia, jota et halua koiran toimintaan.

Ohjaajan näkökulmasta kohdetyöskentelyllä voidaan hahmottaa koulutuksen kulmakiviä (ajoitus, kriteerien hallinta). Voidaan kokeilla pystyykö koira yksinkertaisessa tehtävässä keskittymään omaan tekemiseensä. Ohjaaja voi harjoitella teknisiä taitoja, jolloin motoriikka paranee ja pysyy yllä, välineiden hallinta paranee ja oma toiminta pysyy järjestyksessä. Kouluttaa pitää usein ja vähän kerrallaan. Koulutuksen rytmittäminen pitää opetella, esimerkiksi jo minuutissa ehtii tehdä monta toistoa. Mieti kuinka pitkän ajan pystyt itse toimimaan tarkasti ja nopeasti. Onko ongelmana se, että koira ei jaksa keskittyä, vai se, että ohjajaa ei jaksa keskittyä? Olennaista ei aina ole se, mitä opetat koiralle, vaan se, mitä opit itse.

Ohjaajan pitää kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
  • ajoitus: naksutus juuri oikealla hetkellä
  • selkeä kriteeri: naksutus vain juuri halutunlaisesta toiminnasta
  • kesto: selkeä kriteeri auttaa keston harjoittelussa
  • häiriöt: helpompi totuttaa häiriöihin ensin näissä yksinkertaisissa tehtävissä kuin esim. suoraan tokon liikkeissä
  • keston lisääminen häiriöiden avulla
  • palkkion laatu voi vaikuttaa toiminnan sujuvuuteen: miten koira arvostaa palkkiota ja miten palkkio vaikuttaa fyysisesti (miten nopeasti koira syö palkan, miten ohjaaja pystyy käsittelemään palkkaa)

Sovellukset

Toiminnan aikaansaaminen. Kohteiden avulla toiminta on helppo saada aikaan. Kohde on helpompi häivyttää myöhemmin kuin houkuttimena toimiva primäärivahviste (esim. makupala). Uusissa ympäristöissä haluttu toiminta saadaan nopeammin aikaan tutuilla kohteilla. 

Etäisyys. Kohde antaa suoritukseen varmuutta, vaikka etäisyys ohjaajaan olisi pitkä. Kohteita voidaan hyödyntää esim. eteenlähetyksessä, paikallaolossa (kosketusalusta, matto), agilityn lähdössä pysymisessä, kaukokäskyissä (etu- tai takatassujen alla kohde) ja suunnissa.

Pelot ja jännitys. Kohdetyöskentelyssä tehtävä on yksinkertainen ja fyysisesti helppo. Koiralla on tehtävän tekemiseen vahva vahvistehistoria: toiminta on helppo saada nopeasti aikaan ja koira saa tehtävästä valtavan määrän palkkioita. Koira tietää saavansa tehtävästä varmasti palkan ja sillä on vahva onnistumisen tunne. Tehtävän avulla koiran saa omaan kuplaan. Esimerkiki ääniaran koiran palautumista säikähtämisen jälkeen voidaan nopeuttaa kohdetyöskentelyllä. Koiralla on matala kynnys aloittaa tehtävä. Ihmisiä pelkäävän koiran kohdalla vieras voi pitää passiivisesti kättä, jota koira käy koskettamassa ja saa palkan omalta omistajaltaan.

Käsittely. Kohdetyöskentelyssä koiralla on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen: jos kosket kohdetta, häiriö on päällä, jos et koske, häiriö poistuu. Näin koira voidaan opettaa sietämään esim. eläinlääkärin tutkimuksia. Kriteeri on ihmiselle selkeä (koira koskee tai ei koske). Käsittelystä tulee häiriö tehtävälle.

Orientoituminen. Keskittyminen uudessa paikassa aloitetaan kohdetyöskentelyllä, jotta koira saadaan oikeaan mielentilaan. Saavutetaan behavioral momentum, jolloin koira on valmis tekemään jotain vaativampaa.

Virheen sattuessa. Jos tulee virhe, älä tee mitään. Odota, että koira tarjoaa oikeaa toimintaa. Anna uusi vihje. Pyydä vaihtoehtoinen toiminta (kohdetyöskentely, LRS) ja palkitse. Muuta ympäristöä. Tämä antaa ohjaajalle toimintamallin ja tilanne jatkuu sujuvasti. Ihannetilanteessa koira ei edes huomaa, etät jokin meni pieleen.

Haluatko paremmaksi kouluttajaksi?

Jos olet aloittelija/harrastaja/ammattilainen/koulutusnörtti, harjoittele perusteita!

Jotta voisit kouluttaa jotain monimutkaista, sinun on osattava kouluttaa jotain yksinkertaista. Monimutkainen tehtävä perustuu aina yksinkertaisiin osiin. Yleensä on oltava hyvin kiinnostunut kouluttamisesta ennen kuin ymmärtää perusteiden tärkeyden. Mitä hitaammin koira oppii, sen enemmän kouluttajan toiminnassa on korjattavaa!


Käytännön osuus

Käytännön osuudessa harjoiteltiin nenäkosketusta käteen. Harjoitus tehtiin seuraavasti: 1 min > tauko > 1 min > tauko > 1 min > pitempi tauko. Harjoituksen tehtiin pareittain eli kellotettiin aina toisen suoritus. Pitemmän tauon aikana parin toinen koira teki oman harjoituksen ja oma koira sai levätä. Koirasta riippuen harjoitusaika lyhennettiin minuutista 30 sekunttiin, jos näytti, että koira kyllästyy harjoitukseen.

Harjoitukset oli seuraavanlaisia:
  1. Tavallista: nenäkosketus > palkka, niin monta kertaa kuin ehti annetussa ajassa.
  2. Palkka nenäkosketuksesta, kun painaa nenää kättä vasten, niin monta kertaa kuin ehti annetussa ajassa.
  3. Herkkuhäiriö. Normaalia nenäkosketuta, mutta herkkukäsi koiran kuonon vieressä. Kun koira tekee nenäkosketusta, avataan nyrkki ja nenäkosketuksen pitää jatkua. Jos irrotti ennän, käsi meni nyrkkiin ja odotettiin uutta nenäkosketusta ja taas avataan nyrkki ja palkitaan siitä.
  4. Vaikeampi herkkuhäiriö. Sama kuin edellä, mutta herkkukäsi on koko ajan auki.
  5. Vielä vaikeampi herkkuhäiriö. Sama kuin edellä, mutta avointa herkkukättää liikutellaan.
  6. Liike häiriö. Herkut on taskussa. Nyt häiriötä tehdään liikuttamalla toista kättä koiran pään lähellä rauhallisesti.
Hukalle saatiin kotiläksyksi jatkaa häiriön tekemistä kevyillä silityksillä ja pannasta vetämällä. Koiran pitää jatkaa nenäkosketusta häiriöistä huolimatta.

Kaikkinensa kiva ja mielenkiintoinen koulutus. Hukan kanssa ollaan itseoppineita nenäkosketuksen käyttäjiä, joten kiva oli vähän saada teoriaa tämän taidon päälle. Jatkossa ehdottomasti pidetään nenäkosketus mukana ja vahvistetaan sitä vielä entisestään.



Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p...

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin ...

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln...

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska ...

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt...