Jirka Vierimaa tuli Haunpaikkaa pitämään luentoa ja koulutusta palkkioiden valinnasta. Olin ilmoittautunut mukaan kuunteluoppilaaksi, mutta edeltävänä päivänä ilmenneen sairastapauksen vuoksi osallistuinkin Nallen kanssa käytännön osuuteen. Päivä aloitettiin luennolla ja tässä omat muistiinpanoni ja mietelmäni aiheesta.
Luento
Perusteet
Kun koiralle opetetaan yksi taito palkkioiden avulla, seuraava taito opitaan nopeammin jne. Tämä mahdollistaa monimutkaisten käytösketjujen opettamisen. Kouluttajan yleisimmät vihreet ovat koulutusvirheitä tai se, että tehdään liian yksinkertaisia harjoituksia.
Vaaditulla käyttäytymisellä on yhtä paljon väliä kuin siihen pariutuneella vahvisteella.
Negatiivista vahvistetta eli helpotuksen tunnetta ei voi käyttää vahvisteena. Tällä luennolla palkkiolla tarkoitetaan positiivista vahvistetta. Palkkio voi olla lelu, ruoka, muu esine tai tekeminen (esim. kuopan kaivaminen). Tärkeää palkkion käyttämisessä on katsoa, mitä palkitsemisen jälkeen tapahtuu. Jääkö koira hyvälle tuulelle? Haluaako se jatkaa yhteistyötä vai ajatteleeko, että palkkion saamisen jälkeen voi poistua paikalta? Palkkion määrää voidaan vähentää samalla, kun sen laatu paranee. Palkitseminen on sosiaalinen tapahtuma.
Millä perusteella arvioit jonkun palkkion arvokkaaksi koiralle? Koira voi tykätä syömsiestä. Se voi valita tietyn lelun lelukasasta ja näyttää miten tällä leikitään. Palkkio on hyvä, jos koira keskittyy täysin siihen tiettyyn palkkioon. Palkkioita voi testata pareittain tai ryhmittäin. Palkkion laadun voi siirtää palkkiosta toiseen asiaan. Jokaisen ohjaajan on tärkeää löytää omalle koiralleen arvokas palkkio.
Käyttäytymisen keston ja palkkion keston yhteensovittaminen.
Tehtävän keston tulee mallata palkkion kestoon. Palkkautuuko koira sekä istumisesta että kahden minuutin paikallaistumisesta yhdellä makupalalla? Vai pitäisikö toisesta saada yksi makupala ja toisesta viisi namia tai pitkä leikki? Koiran on helppo havaita isoja eroja, joten se oppii tunnistamaan eri mittaisia palkkioita. Uusia taitoja opettaessa hyödynnetään aluksi erottelua, aluksi erojen tulee olla suuria. Eri mittaiset palkat voi nimetä eri sanalla.
Kuvassa 1 tolpat (=palkkion määrä) ovat hyvin saman mittaiset. Koira ei havaitse eroa siinä, saako se kaksi vai kolme makupalaa. Kuvassa 2 tolpat ovat selvästi eri mittaiset. Koira havaitsee eron siinä saako se yhden vai viisi makupalaa.
Palkkioiden luokittelu
Jos koira on ahdistunut, eikä rentoudu tilanteessa leikkiessään, palkka ei sovi ko. tilanteeseen, eik käy palkkana (funktionaalisena). Koirat ja ihmiset eivät yleensä osaa lopettaa ajoissa. Monesti viimeinen toisto on jo liikaa. Treeni on voinut muuten hyvin, mutta viimeinen toisto on liikaa. Palkkioita täytyy miettiä kokonaisuutena. Mitä osa-alueita niihin kuuluu? Tekikö koira riittävästi töitä tämän palkkion eteen? Jos pikkutehtäviä tehdään isolla palkalla, opetetaan motivoituneelle koiralle laiskuutta.
Ruoka agilityssä katkaisee hyvin treeniä, mutta ei välttämättä ole varsinainen palkkio. Katkaisee kyllä tekemisen, jota koira haluaisi tehdä ja toimii enemmän rauhoitteena kuin palkkiona. Toisaalta jos koira palkkautuu agilityssä liikaa tekemisestä, eikä ohjaaja pääse palkitsemiseen mukaan, on menty liikaa vauhti edellä. Olisi pitänyt mennä jo aiemmin siihen, että asioita tehdään käskystä, eikä silloin kun koira itse haluaa.
Kiinnitä huomiota koiran käyttäytymistarpeiden täyttämiseen. Koira saa ihmisen kautta mahdollisimman paljon ja monipuolisesti tarvitsemiaan asioita. Ihmisen toiminnan tulee olla systemaattista. Miten ruoka palkkaa omaa koiraa? Entä toiminta? Treenata ei tarvitse kauheasti, riittävästi riittää.
Erilaisia palkkioita ovat
- syötävät ja muu suuhun laitettava: pureskelu, nieleminen, lipominen
- sensoriset (rotutyyppiä edustavan yksilöt suosikit): hengästyminen, tuijottelu, kiihtyminen, rentouttaminen. Aistiärsytykseen, stimulaatioon tai viettipäämääärään liittyviä.
- toiminnalliset sekä yksittäin että ketjuuntuneena: juokseminen, etsiminen, tarttuminen, repiminen, jahtaaminen
- sosiaaliset (ilman välineitä): kosketus, lähestyminen, huomioiminen, tilanne + etäisyys. Välineiden kanssa liittyy kaikkiin muihin.
- funktionaaliset (merkitykselliset, koiralle oleelliset): tilanteeseen kuuluvat, käyttäytymistarpeita tyydyttävät
Palkitsemisessa pitää olla selkeä järjestys. Ensin koiraa pyydetään tekemään tarpeeksi. Haluttu käytös merkataan ja koira palkataan arvokkaalla palkalla. Välitön eli suora vahvistaminen tulee valmiina, eikä välttämättä ihmisen kautta. Se voi olla ruokakippo maassa, johon koira lähetetään. Suorassa vahvisteessa tavoitettavuus ja välitön saatavuus ovat tärkeitä. Sosiaalisesti välittynyt vahvistaminen on aina viiveellistä ja aiheuttaa herkästi turhautumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja toisen läsnäoloa. Se voi olla välineellistä, esim. ohjaaja antaa ruokapalkan.
Luonnollinen eli funktionaalinen vahviste sopii tilanteeseen ja tavoitekäyttäytymiseen, Se on vaikeasti hallittavat palkkio. "Luonnollisuus" nopeuttaa oppimista ja vahvistaa oeltuksia. Keinotekoinen vahviste tarkoittaa ulkopuolista vahvistetta, joka rikkoo rutiinit ja helpottaa koulutusta. Hihnakävelyssä haluttaisiin käyttää luonnollista palkkiota (eteneminen), mutta se ei ole mahdollista, koska koiran edetessä hihan kiristyy. Sen takia keinotekoinen vahviste (kehuminen, namien käyttö) on ainoa vaihtoehto. Nämä autavat siinä, että päästään täyttämään koiran liikunnan tarve. Monet käytösongelmat johtuvat liian vähästä liikunnasta.
Ihmisen tarjoamat palkkiot ovat yksittäisiä. Suunnitellulla vahvisteella takroitetaan sitä, että ohjaaja päättää etukäteen mitä vahvistetta käyttää ja mitä harjoitteli etukäteen. Tee omille koirillesi ranking hyvistä ja huonoista vahvisteista. Mieti miten ne toimivat eri tilanteissa. Ympäristö tarjoaa monille koirille jatkuvia häiriöitä. Ohjaajan tarjoama huono palkka voi tarkoittaa koiralle lupaa reagoida häiriöhin, jolloin häiriökäyttäytyminen lisääntyy. Häiriöt eli piraattivahvisteet ovat yleensä jossain määrin koiralle palkitsevia tai koira saa tehdä jotain palkitsevaa niiden ansiosta. Jo ensimmäinen reaktio häiriöön toimii vahvisteena (esim. syöksy kohti toista koiraa). Sen vuoksi pitäisi pystyä tällaiset tilanteet ennaltaehkäisemään, koska niitä ei voi enää estää siinä vaiheessa, kun jo tapahtuvat.
Etsi koiran käyttäytymisestä käännekohtia
- Tärkein viive näkyy ensimmäisellä toistolla. Se kertoo taidon todellisesta toistettavuudesta.
- Muutokset motivaatiossa. Miten koira ennakoi ja kuinka nopeasti tulkitsee edessä olevan tilanteen?
- Omissa käännekohdissa oppii improvisoimaan. Kun käyttää erilaisia, hyvin mietittyjä palkkioita, oppii improvisoimaan.
Palkkiosanaan reagointi on koiralle tahdosta riippumatonta. Jos näin ei ole, palkkio on liian heikko ja palkkiosanaa on harjoiteltu liian vähän. Jos koira valitsee reagoiko se vai ei, jotain on pielessä.
Palkitseminen on kokonaisuus
Palkitseminen on kokonaisuus, joka alkaa kehusta, sitten tapahtuu vaikka mitä ja loppuu, kun lopetetaan leikki ja jatketaan tehtävää. Leikki on ihmisen ja koiran vuoropuhelua. Sen intensiivisyys vaihtelee. Koira varmistaa välillä leikkikumarruksella, voiko se jatkaaa leikkiä. Lelu on väline, johon palkitsevaa käytöstä kohdistetaan ja jolle se toimii vihjeenä. Palkitsemisella on vuorovaikutteinen rakenne, eleiden ja toimintojen vuoropuhelu.
Koirallla voi olla 3-5 nimettyä, erilaista palkitsemistapaa, joita 1-4 lajin harrastaja tarvitsee. Jos ei tee lajiharjoituksia, riittää rauhallinen ja kiihdyttävä palkitseminen. Koiran taipumus ennakoimiseen on motivaation kannalta keskeinen asia. Ennakointi on hyvä asia, jos se lisää koiran orientoitumista tehtävään. Huono asia se taas on, jos se lisää koiran käytöksessä mutkien oikomisessa kohti palkkiota. Liika hallinta voi turhauttaa koiraa. Yllätyksellisyys ja palkitsemistapojen vaihtelu lisäävät koiran tarkkuutta. Samalla koira herkityy annettuihin vihjeisiin ja opettaa hetkeen eläytymistä.
Kriteerissä pysyminen (tarkasti, oikeaan aikaan ajoitettu palkitseminen) on aluksi helpompaa, jos tehtävä ja palkitsemistapa sopivat yhteen, kuten paikkamakuusta palkitseminen makupalalla. Edistyneemmillä koirilla voi vahvistaa rentoutumista kiihdyttävällä leikillä.
Osaavalla koiralla vaaditaan enemmän tekemistä pienemmällä palkalla, jolloin toiminnasta tulee itsessään palkitsevaa. Työehtosopimusta ei kuitenkaan saa muuttaa kesken kaiken ja yllättäen. Jos on palkannut jostain asiasta paljon, ei voi yhtäkkiä lopettaa palkkaamista kokonaan juuri ennen koetta. Vahvisteaikataulun käyttö helpottaa palkkion satunnaistamista. Vuorottele helpon ja vaikeamman välillä.
Käytännön harjoitukset
Harjoitus: taukokäytös ja tauolle siirtyminen
Mieti seuraavia asioita
Mitä koira tekee tauolla? → makaa paikallaan.
Miten siirrytään treenamaan? → seuruuttamalla
Mitä treenaat? → 3 x namin jahtaus, kun koira ottaa kontaktin
Miten siirryt takaisin tauolle? → seuruuttamalla
Tätä harjoitusta toistettiin kaksi kerta
Harjoitus: vaikeampi-helpompi
Tässä harjoituksessa on tarkoitus testata, palkkaako toiminta koiraa. Tehdään tauko - siirtymä- treeni nimeltä vaikeampi/helpompi nami - tauko. Ensin tehdään vaikeampi tehtävä ja sitten helpompi tehtävä, josta seuraa nami. Siirtymä viimeisen toiston jälkeen takaisin taukopaikalle. Treeni loppuu vasta sitten, kun asetutaan tauolle, ei silloin, kun koira on syönyt namin. Sosiaalisen palkkion lisääminen väliin aiheuttaa monesti turhaumaa.
Tätä harjoitusta toistettiin kolme kertaa
Harjoitus: vaikeampi-helpompi-helpoin
Tämän harjoituksen tavoitteena on yhteisen tekemisen ja ketjujen rakentaminen. Nk. KGS (keep-going-signal) on savolainen naksutin, "Suattaapi olla, että johtaa namiin...". Sisältää idean vihjeestä. Tätä käytetään koiratanssissa aluksi joka tehtävän jälkeen. Kyse on eräänlaisesta kylmenee-kuumenee- leikistä, jossa koiralle opetetaan ainoastaan kuumenee signaali. Tarkoittaa siis, että nyt teit oikein, kun jatkat samalla linjalla, saat palkkion. KGS ei ole palkkiosana, vaan vihje sille, että palkkio on tulossa, mutta viiveellä.
Jos KGS:n käyttäminen johtaa turhaumaan tai koiran poistumiseen, koiralle kerrotaan, että jatka vaan hommia (ei puhuta pahasti). Alkuharjoittelussa KGS:n jälkeen tulee joku tosi helppo tehtävä, jotta koiraa varmasti pääsee palkkaamaan. Nami = JES!, KGS = HYVÄ!
Kun aletaan opettaa koiralle asioiden ketjuttamista, opetetaan ensin 1-3 helppoa ketjua hyvin. Sitten asioiden ketjuttaminen helpottuu koiralle.
Tässä harjoituksessa lisätään vauhtia tehtäviin, jos halutaan. Avustaja katsoo ketjuttamista.
Vaikeampi: istu
Helpompi: pyöri
Helpoin: nami
Tätä toistettiin 3-5 kertaa
Mikä oli helppoa ja mikä vaikeaa harjoituksissa?
- helppoa oli siirtyminen käyttö ja odotelukäytös sujui yllättävän hyvin, vaikkei niitä ole kauheasti käytetty. Nalle oikein ryntäsi odottelukarsinaan harjoituksen jälkeen.
- vaikeaa oli kehusanojen erottelu (hyvä = palkkio tulee viiveellä, jes = palkkio tulee heti).
Nallelle voi antaa löysää, tarkkuutta on jo riittävästi. Treenejä pitää viedä hauskempaan suuntaan. Nalle on ekonominen käyttäytyjä, jonka leikkieleet tähtäväät siihen, että se saa ihmiset nauramaan.