Koiran rakenne

Salme Mujunen oli Kurikassa luennoimassa koiran rakenteesta. Itse tilasin hänen uuden rakennetta käsittelevän kirjansa jo ennakkoon, mutta en ole siihen vielä ehtinyt perehtyä, joten oli mielenkiintoista päästä ensin tälle luennolle. Alla muistiiinpanot omilla havainnoilla höystettynä. Luentomuistiinpanoihin tuli piirreltyä paljon mm. erilaisia kulmauksia, ranteiden viistouksia ja nivelten linjoja, mutta en nyt niitä liitä tähän. Piirrokset on kuitenkin sen verran epätarkkoja, että Salmen idea voi niissä hävitä, joten kannattaa mieluummin tutustua hänen kirjaansa, missä on paljon kuvia.

Luennon näkökanta

Luennolla tarkastellaan koiraeläintä lajin (koiraeläin) kautta, ei rodun (lajin osajoukko, joka on keskenään sukulaisten muodostama populaatio). Näkökanta on vahvasti luonnontieteellinen, kun taas näyttelyissä rakennetta tarkastellaan esteettisestä näkökannasta. Lähtökohtana on ns. peruskoira, joka on koiramaailman ankkuri, koiran perusprototyyppi. Koiramaailmaa ei tällä luennolla ajatella tietyn rodun, vaan rakenteen kautta.

Peruskoira

Peruskoira on perustaso, josta lähdetän liikkeelle ja johon aina palataan. Peruskoiran rakenne on lähellä suden rakenteellis-toiminnallista tyyppiä. Se on luonnonmukaisesti normaali, koska se on alkujaan luonnon kehittämä prototyyppi. Jos koiran jalostus eli ihmisen suorittamat jalostusvalinnat lopetettaan ja koirat alkaisivat lisääntyä vapaasti, muutamien sukupolvien jälkeen palattaisiin takaisin peruskoiraan.

Peruskoira on 43–50 cm korkea ja painaa 13–18 kg. Sillä on lyhytkarva ja pystyt korvat. Väriltään se on riistanvärinen, soopeli tai musta. Kaikki peruskoirassa on keskimääräistä; kaulan pituus, rungon pituus, kulmaukset, rungon syvyys. Terveys on moitteetonta; luut, lihakset, nivelet, aistitoiminnot, kykenee lisääntymään ja synnyttämään, tarkenee elinolosuhteissaan.

Peruskoira ei tarvitse ihmistä elääkseen. Sillä on tarkoituksenmukaiset riista- ja saalisvietit sekä erinomainen hajuaisti. Se syö halukkaasti, eikä sen turkki takkuunnu. Peruskoira ei tarvitse lääkitystä tai erityistä lihashuoltoa pysyäkseen toimintakykyisenä, vaan se liikkuu normaalisti. Se pystyy parittelemaan ja lisääntymään luonnollisesti. Peruskoiralta puuttuu kaikki ne ominaisuudet, jotka ihminen on koiraan jalostuksen keinoin tuottanut. Jalostetut rodut ovat ihmisen ”luomia”.

Opiskele koiran rakenteesta jokaisen ominaisuuden perustaso, johon peilaat tarkasteltavaa koiraa. Opettele asettamaan oma koirasi ja koirasi rotu oikeaan perspektiiviin. Tunnista peruskoiran rakenne ja vertaa omaa koiraasi siihen. Havainnoi omaa tapaasi havainnoida. Mitä katsot koirassa ensin? Entä sen jälkeen? Millaista reittiä havaintosi kulkee ja mihin päädyt?

Tarkkailukulma rodun sisältä vaatii vakiintuneen näkökannan muuttamista oman kriittisen havainnointiin perustuvaksi. Tarvitaan tietoa ja tiedostamista, jotta tarkastelukulmaa voi vaihtaa pois oman rodun sisältä tai itselleen tutustua. Epäterveiden ja sairaalloisten rakenteiden omaavien rotujen jalostaminen pohjautuu usein ”joukkoharhaan”.

Rakenteen opiskelun portaat

1. Peruskoiran rakenne (huom! älä lähde liikkeelle omasta rodustasi)
2. Ymmärrys siitä, kuinka rakenteen yksityiskohdat vaihtelevat (poikkeama ”nollastasosta”)
3. Osaat verrata oman rotusi ja peruskoiran rakennetta kriittisesti
4. Tunnistat normaalin ja epänormaalin rakenteen sekä niiden välisen rajan.
5. Kasvattaja: osaat luoda oman rotusi ihannekoiran siluettikuvana ja perustella miksi näin? Mitä haet etukulmauksilla/takakulmauksilla/rungon voimakkuudella/selkälinjalla/pään muodolla/kuonon pituudella/rakenteiden viistoudella/jne?
6. Kykenet tunnistamaan, jos epänormaaliudesta on tullut sinulle normaalia. Psykologisesti vaikeinta on tiedon karttumisen jälkeen havahtua huomaamaan omassa rodussa ongelmia, jotka aiheuttavat koiralle haittaa. Yleisesti kaikki ongelmat kategorisesti kielletään (psyykkinen suojamekanismi)

Tutustu ominaisuuksien normaalijakaumaan eli Gaussin käyrään kaikkien rotujen joukosta. Kaikki ominaisuudet, jotka eivät muodosta kokonaislukuja (kuten esim. korvien tai jalkojen lukumäärä) asettuvat Gaussin käyrälle. Joskus normaaliksi määritellään ne, jotka ovat keskimääräisiä ja epänormaaleiksi eli sairaiksi ne, jotka asettuvat käyrän reunoille. Tämä tulkinta on kuitenkin ongelmallinen ja luokitteleva, esim. ihmisten ÄO:n suhteen. Jalostus on tietoinen valinta, mihin suuntaan Gaussin käyrällä liikutaan.

Miksi rakenne on tärkeä?

Erilaiset ongelmat rakenteessa aiheuttavat ongelmia koiran kehon toiminnassa. Notkoselkä vaikuttaa voiman siirtoon edestä taakse, luisu lantio suuntaa takajalkojen liikettä rungon alle, matala raajaisempi näyttää voimakkaammalta, suorat kulmaukset aiheuttavat lyhyttä askellusta ja eturaajojen heittämistä korkeammalla ja edemmäs, mikä heikentää kestävyyttä. Pysty häntä tai korvat (jos eivät ole rodussa sallittuja), eivät vaikuta koiran elämään tai liikkeeseen mitenkään, vaan ovat vain esteettinen haitta näyttelyissä.

Rakenteen analyysi

Rakenne on kokonaisuus, joka on osien summa. Opettele tunnistamaan osat ja laskemaan ne yhteen. Opettele käyttämään luonnontieteen työkaluja, kuten viivoitinta, astelukuviivainta ja havainnoimaan muotoja yksiulotteisesti, kaksiulotteisesti ja kolmiulotteisesti. Opettele vertamaan viivoja, niiden pituuksia ja keskinäisiä suhteita. Mittasuhteita voi vertailla laatikoilla (pituus + korkeus) ja rungon tilavuutta tilavuuksilla (pituus + korkeus + syvyys).

Riisu koira

1. Väri pois (kuviot vaikuttavat havaintoihin)
2. Turkki pois (todellinen siluetti muodostuu ihosta, ei karvasta)
3. Rasva pois (poista ravinnosta tullut vaikutus eli ihmisen vaikutus)
4. Lihakset pois (poista treenatut ulottuvuudet)

Mitä jää jäljelle?

Luuranko

Käytiin läpi koiran luurangon rakennetta kohta kohdalta. Säkäkorkeus mitataan lapaluiden päältä tai jos okahaarakkeet ovat korkeammalla, niin niistä. Ihmisellä eturaajat ovat kiinni solisluulla kehossa. Koiralla eturaajat ovat vain lihasten varassa. Koira on elastisempi ja tämä rakenne takaa terveyden laukassa ja hyppyjen törmäyksissä. Koiran rakenne valahtaa iän myötä lihaskunnon heiketessä.

Takakulmaukset

Takakulmauksilla on kolme funktiota. Ne toimivat tukipilareina seistessä ja antavat liikkeelle ulottuvuutta ja työntövoimaa. Kuvassa näkyvien kolmen kulman (1-3) summa on takakulmaukset. Niihin vaikuttaa takajalkojen luut, niiden väliset asteluvut ja lantion asento (suuntaa raviliikettä).

Tarkkaile polvikulmaa reiden muodon perusteella. Pyöreämpi reisi on voimakkaampi, koska siihen mahtuu enemmän lihaksia. Ääripäät ovat 180 asteen kulmat (suorat takakulmaukset) ja 90 asteen kulmat (ylikulmautunut). Takakulmausten voimakkuus määrää askelpituuden, joka taas vaikuttaa takaosan voimantuotantoon (työntövoimaan). Suorilla kulmauksilla askelmitta on lyhyt, koska vipuvoimaa ei tule suorasta raajasta. Ylikulmautuneella askelmitta on pidempi.

Etu- ja takajalkojen askelmittojen tulisi olla tasapainossa eli niiden askelpituuksien tulisi olla samat. Tavoitteena on askeleen rentous, jolloin kehoon kohdistuva rasitus on mahdollisimman pieni. Luustojen keskinäiset suhteet vaikuttavat kuitenkin askelmittaan, joten aina ne eivät ole tasapainossa.

Lantion asento ja raajojen pituus vaikuttavat liikeradan laajuuteen. Lisäksi lantion asento määrää takaraajojen liikesuunnan. Reisiluun liikettä eteenpäin rajoittaa vain raajan osuminen vatsaan tai rintakehään. Käytännössä siis rajoitetta raviaskeleelle ei eteenpäin ole. Taaksepäin on selvä rajoite; reisiluu ei voi työntyä tämän kauemmas. Jyrkkälantioisella (vrt. ihminen kontallaan selkä pyöristettynä) koiralla liike on etupainoitteinen lantion ohjatessa liikettä mahan alle. Tasalantioisella koiralla (vrt. ihminen kontallaan notkoselkäisenä) liike on takapainoitteinen. Tällaisen koiran liikettä katsoesa takaapäin, näkyy takajalkojen polkuanturoiden pohjat. Tällainen rakenne on riskialtis selän toiminnalle. Koiran lantion asennolle ei voi mitään. Kasvattajien jalostusvalinnat ovat johtaneet tähän ja sen mukaan tulee elää, vaikka se tuottaisi ohjelmia (lihasjumeja, kipuja). Loppukäyttäjä valitsee rodun ja kasvattajan ja samalla tukee tietynlaista toimintaa. Tähän liittyy myös omistajan vastuu, millaista toimintaa kannattaa. Kasvattajan vastuulla on syntymättömien pentujen oikeus hyvinvointiin. Tietämättömyys ei ole peruste kivun tuottamiselle.

Etukulmaukset

Opettele hahmottamaan etukulmaukset. Etukulmausten voimakkuutta määrittää lapaluun ja olkaluun välinen kulma. Jos asteluku on pienempi, etukulmaukset ovat voimakkaat. Jos asteluku on suurempi, etukulmaukset ovat avoimet ja niukat. Kulmaukset ovat tasapainoiset, kun etuosan luut ovat samanpituisia.

Kaikkien rotujen jalostuksen tavoitteena tulee olla tasapainoiset kulmaukset.

Voimantuotto ja –siirto

Takaosa tuottaa voimaa, joka siirtyy lonkkanivelen, ristiluun ja selän kautta etuosalle. Voimantuottoon vaikuttaa takaosan rakenne. Etuosan pitää pystyä ottamaan voima vastaan ja tarvittaessa rajoittamaan sitä.

Ponnistusvoima tulee takaosalta. Hyppyongelmat paljastavat rakenteen ongelmat. Epänormaalisti hyppäävälle koiralle löytyy aina syy. Huonosti hyppäävässä koirassa on aina jokin syy. Jos ohjaaja ei huomaa hyppyongelmaa, hän rikkoo koiran. 95 % ohjaajista ei tunnista koiransa kipua.

Iskunvaimennuksessa etuosalla on tärkeä rooli. Nivelet niputtuvat törmäysvoiman pienentämiseksi. Koira vaimentaa iskua törmäyksen jälkeen joustamalla seuraavassa järjestyksessä

1. Ranne (kämmenosa) 98 %
2. Kyynärnivel   2 %
3. Olkanivel  0 %
4.  Lapaluun kärjen kautta rintanikamiin ja selkään  0 %

Edellä esitetty ihannetilanne jouston voimakkuuksista. Jos selän joustamisen jälkeen jää vielä iskuvoimaa, jota ei saatu joustettua, ollaan ongelmissa. Terveysnäkökulmasta ranteiden, kyynärnivelen, olkanivelen ja lihaskunnon tulee olla hyvässä kunnossa. Fyysisiä lajeja harrastavilla iskunvaimennuskyky on olennainen.

Ranteet

Ranteissa piilee tärkein iskunvaimennuskapasiteetti. Ranteiden rakenteissa viistous on tärkeä tekijä.

Kipu siirtyy, se ei lakkaa, vaan laajenee alueellisesti. Ongelmat kyynärnivelessä säteilevät muualle, jolloin kipu kompensoituu selän kautta vastakkaiseen takajalkaan. Tämä voi johtaa siihen, että koko paketti on jumissa. Koira on niin terve kuin sen heikoin osa on.

Nivelten rakenne ja toiminnallisuus

Edestäpäin katsoen nivelten linjojen tulisi olla suoria. Pyöreäpäisen luun tulisi muodoltaan sopia alapuolella olevaan nivelkuoppaan. Suorassa nivelten linjassa rasitus kohdistuu nivelen alaosaan ja keskelle nivelkuoppaa. Nivellinjan ollessa vino, rasitus kohdistuu reunaan.

Jalostusvalinnoissa tulee kiinnittää huomiota, ettei valitse partneriksi sellaista koiraa, jolla on sama vika kuin nartulla.

Selkä

Selkä on tukiranka ja voiman siirtäjä liikkeellä. Lantio on voimantuoton keskus. Selkäranka koostuu peräkkäisistä nikamista, joiden sisällä on selkäydinkanava, jossa puolestaan on kimppu hermoja. Kanavan tulee pysyä avoimena eli suorana, jotta hermoimpulssit voivat kulkea esteettömästi. Kaikki mutkat ja kulmat ovat riskialttiita. Selkä on tasapainon mittari.

Toiminnallisten tyyppien askellajit

	Laukka	Ravi
Laukkatyyppi	niukat etukulmaukset, voimakkaat takakulmaukset. Takaraajat työntyvät taakse, etujalat eteen. Raajojen rakenne optimoitu laukan suppuvaiheeseen. Ongelmia ravin kanssa, koska edessä ei ole iskunvaimennuskapasiteettia.	tasapainotus: eturaajojen nosto, energian haaskaus, etu- ja takakulmausten suuret erot
Ravityyppi	selkä taipuu kaarelle, jalat eivät mene suppuun.	tasapainoinen, yhtäpitkät askelmitat, ristiastunta, jaksaa ravata pitkään
Voimatyyppi	etujalat taipuvat leveälle.	ei etene
Kondrodytrofinen	etu- ja takaraajat kaukana toisistaan. Selkä taipuu voimakkaasti, mikä kuormittaa selkää.	jalat kaukana, ei ristiastumista à ei niin kestävää ravia

Kiinnitä huomiota takaraajojen askelpituuteen, ristiastuntaan ja takaraajojen ulottuvuuteen (mihin yltävät edessä ja takana). Ravin kolme ulottuvuutta ovat askelpituus, rintakehän leveys ja yksijälkisyys (etäisyys toisistaan) sekä raajojen nostot maanpinnasta.

Pää ja kuono

Lyhytkalloisilla ja – kuonoisilla koirilla on useita ongelmia. Hengitysteiden sisäosa menee kasaan, jolloin sen läpimitta pienenee. Lisäksi voi olla ongelmia lämmönsäätelyssä.

Lämpö on energiaa eli hiukkasten liikettä. Lämpö siirtyy kuumasta kohti kylmää. Koiran ruumiinlämpö on 38,5 astetta. Valkuaiset denaturoituvat 41-42 asteessa.

Kallon kupolimaisuus työntää koiran pikkuaivoja selkäydinalueelle (syringomelia). Tämä aiheuttaa neurologisia oireita ja voimakasta kipua.

Koiralla on 42 hammasta (20 ylhäällä ja 22 alhaalla). Ihanne on saksipurenta, jolloin yläetuhammas muodostaa leikkauspinnan alaetuhampaan kanssa.