... on Nallen karvojen ajelu. Meille on muodostunut jo eräänlaiseksi vappuperinteeksi Nallen trimmaus. Kyllä sitä on jo monta viikkoa katsellut tuota karvatursaketta sillä silmällä ja unelmoinut siitä hetkestä, kun saa laittaa trimmerin laulamaan.
Perinteiseen tapaan trimmausoperaatio alkoi sillä, että lyhensin karvan saksilla niin lyhyeksi kuin mahdollista. Päällykarva oli oikein hyvälaatuista, joten vähän kävi mielessä, että olikohan tässä nyt sittenkään järkeä. Ajeluiden myötä Nallen karvanlaatu on muuttunut paljon parempaan suuntaan aj väittäisin, että näyttelyissä sitä sanottaisiin laadultaan erinomaiseksi. Karu totuus kyllä paljastui sitten pohjavillan tullessa esiin. Vaikka karva päällisin puolin näytti ihan hyvältä, oli pohjavillaa P-A-L-J-O-N (valehtelematta muutaman sentin kerros koko koiran ympärillä) ja vaikka se ei muutamaa paikkaa lukuunottamatta ollut edes takussa, niin ei sinne väliin kyllä ilmaa mistään olisi päässyt. Eli varmasti olisi kesällä hyvin tukala.
Tässä lähtötilanne huhtikuun alkupuolelta.
Karvojen lyhentämisen jälkeen pesin Nallen. Siihen on parikin syytä. Ensinnäkin peseminen on helppoa ja nopeaa, kun karvaa on vähän. Ja toiseksi haluan säästää trimmerin terää, joten kaikki hiekka ja lika on hyvä saada turkista pois ennen sen käyttöä. Pesun jälkeen kuivasin Nallen huolella ja se sai muutaman tunnin vielä kuivatella. Nallen huumorintaju ei riitä kovin pitkiin operaatioihin, joten siitäkin syytä on hyvä pilkkoa tätä hommaa vähän osiin.
Meidän kotikutoinen trimmaussalonkimme.
Sitten päästiin itse asiaan. Alkuun ei edes huomannut, kuinka paljon sitä pohjavillaa koirassa oli. Käytössä oleva trimmeri ei varmaan mikään maailman tehokkain ole, eikä se päässyt heti ihoon asti käsiksi. Pohjavilla pitkin ajaa kerros kerrokselta pois. Kun sitä oli noin paljon, päädyin ajamaan lähes tulkoon kaiken pois. Muutaman millin sänki Nallelle jäi. Erityisesti takajaloissa ja kaulassa oli ihan tuhoton määrä karvaa. Pidettiin tässäkin muutama tauko, jotta Nalle sai huilata välillä. Hyvin se kyllä antoi taas ajella, kaiken muun paitsi jalat. Joten Nallelle jäi taas villasukat kesäksi jalkaan.
Lopputulos. Jalkoja varmaan vielä joku päivä vähän siistin. Nalle seisoo vähän hassusti, kun sitä ei oikein tämä poseeramishomma olisi nyt kiinnostanut.
Täytyy kyllä sanoa, että lopputulokseen olen tyytyväinen. Jälki on vuosi vuodelta tasaisempi. Muutaman viikon ajan Nalle on taas vähän karun näköinen, mutta kyllä se karva sieltä taas nopsaan alkaa kasvamaan. Ja kyllä, kun näkee kuinka koira piristyy silmissä, niin nämä esteettiset seikat jää aika kauas taka-alalle.
Onko Hukka riittävän pirtsakka turkinkin kanssa, kun sille ei tehdä kesäkampausta?
VastaaPoistaTähän asti tuo Hukan tukka on pysynyt sen verran maltillisena, että sen kanssa on hyvin pärjätty. Sen karva on aivan pystyssä, joten näyttää paljon paksummalta mitä oikeasti on (Nallella oli ns. makaava karva, mikä on juurikin niin paksu kuin miltä näyttää). Ja toisaalta noissa kahdessa on aika iso luonne-erokin. Nalle lopettaa hommat, heti kun vähän väsyttää ja Hukka tekee vielä, vaikka olisi kuinka väsynyt.
VastaaPoistaAgiahan me treenataan vaan hallissa, kun seuralla ei oo kenttää käytössä ja tuo halli on kesälläkin mukavan viileä. Nyt kun tuo juoksuharrastus on aloitettu, niin sen tiimoilta on kieltämättä käynyt vähän mielessä, että josko sitä Hukankin vetäisi kaljuksi. Työssäkäyvän kun on vaikea lenkkeillä yöllä viileään aikaan, kun pitäisi nukkuakin...