Siirry pääsisältöön

Tokon SM-kilpailut

Tokokokeiden suhteen mulla on ollut pitkään iso peikko nimeltä avoimen luokan korkkaaminen. Aina tuntuu, että jossakin on jotain parannettavaa, niin kokeiden katselu on jäänyt kokonaan. Keväällä sitten tuli puhetta tokon SM-kisa joukkueista ja siitä, että alempien luokkien koirista voi olla pulaa. Laitoin sitten meidän ilmoittautumisen menemään ihan vaan kannatuksen vuoksi. Kivempihan se on joukkueita jakaa, kun voi vähän karsia koirakoita. Laitoin lomakkeeseen vielä tiedoksi, että voidaan olla varakoiria tai meidät voi tiputtaa pois, jos on tulijoita. Missään vaiheessa en ajatellut, että me joukkueeseen päädytään. No niinhän siinä sitten kävi, ettei joukkueeseen kauheasti tunkua ollut ja meidänkin nimet listoilla keikkui joukkueiden julkistamisen yhteydessä.

Kisojen lähestyessä alkoi vähän paniikin poikastakin ilmetä. Miksi sitä itsensä pitää aina joka paikkaan ilmoittaa? Ensimmäisen (ja onneksi viimeisen) painajaisenkin aiheesta näin pari viikkoa ennen kisoja. Treenaamiseen löytyi kyllä ihan uutta motivaatiota tuosta paniikista. Kisoja edeltävänä keskiviikkona kävin yksin treenaamassa ja silloin tuntui palaset loksahtelevan paikoilleen.

Kisa-aamuna olin yllättävän rauhallinen ja pystyin jopa syömään aamupalaakin. Söin kyllä jo illalla vähän ekstraa siltä varalta, ettei aamulla ruoka maistuisi. Ajeltiin Nallen kanssa kahdestaan kisapaikalle, jossa oltiin yhdeksän aikaan. Sieltä löytyi joukkuetoverit helposti ja Nalle pääsi telttakylään häkkiin odottelemaan. Varttia vaille kymmenen oli juoksuntarkastus. Nalle oli onneksi alkupäässä, joten päästiin nopeasti pois. Juoksuntarkastuksessa ei ongelmia, samalla näki vähän minkälaisia koiria on paikkamakuussa meidän vieressä. Tämän jälkeen alkoikin sitten pitkä odottelu, jonka aikana ehti seurata muiden kehiä hyvin. Nalle oli avoimessa luokassa 84. lähtiä. Avoin luokka oli kisojen suurin luokka 100 osallistujalla. Vessassa käynnin maailmanennätyksen taisin ennättää tässä välissä tehdä.


Avoimen luokan liikkeet oli jaettu neljään kehään, joissa jokaisessa tehtiin kaksi liikettä. Toiseen kehään siirryttiin suoraan ekasta, kolmanteen sai vähän aikaa odottaa ja neljänteen kehään pääsyä odotettiin tosi pitkään. Ensimmäisessä kehässä tuomarina oli Marko Puranen ja siinä tehtiin maahanmeno ja seuraaminen. Toisessa kehässä Mauri Pehkonen tuomaroi luoksetulon ja hypyn. Kolmannessa kehässä tehtiin kaukokäskyt ja seisominen ja sen tuomaroi Timo Pussinen. Viimeisessä Tuire Marjamäki tuomaroi noudon ja paikkamakuun.



Kehä 1
Marko Puranen

Liikkeestä maahanmeno 8

Liikkeestä maahanmeno oli ihan kiva. Alun seuraaminen meni hyvin, maahanmeni Nallemaisen ripeästi ja pysyi paikallaan, kun menin sen taakse. Istumaan nousi heti käskystä.

Seuraaminen 7

Seuraaminen alkoi tahmeasti, joten annoin uuden käskyn. Sen jälkeen meininkin parani. Nalle teki kaikki perusasennot (yleensä kokeissa on jättänyt jotain tekemättä). Käännökset ja juoksu olivat vähän hitaita. Mutta olin ihan tyytyväinen tähänkin, olisi voinut olla paljon kauheampikin.

Kokonaisvaikutus 8


Kehä 2 Mauri Pehkonen

Luoksetulo 7

Luoksetulossa lähti hyvällä vauhdilla heti käskystä. Pysähtyi tosi hienosti käskystä. Alunperin olen opettanut Nallen pysähtymään käsimerkistä ja hienosti se sillä pysähtyikin (tätä on monet kehuneet), mutta jostain mystisestä syystä koko liike hajosi juuri ennen koetta. Niinpä vaihdoin lennosta suulliseen käskyyn, jona käytin samaa kuin liikkeestä seisomisessa. Kisoissa taktiikkana oli karjaista se niin lujaa, että Nalle hämmentyy ja pysähtyy. Toimi. Lopun tuli sitten ravilla, joten siitä pistevähennyksiä. Lopun perusasentokin taisi olla vähän vino. Mutta tyytyväinen olen suoritukseen.

Hyppy 7

Hypyn treenaaminen on jäänyt ihan hävettävän vähälle, kun ollaan treenattu enimmäkseen paikoissa, joissa ei ole hyppyä. Tarvi toisen käskyn paluuhyppyyn, mutta muuten meni ihan mallikkaasti, joten tyytyväinen saa olla tähänkin tuosta treenaamisen vähyydestä johtuen.

Kokonaisvaikutus 7





Kehä 3 Timo Pussinen

Kauko-ohjaus 7,5

Kauko-ohjaus on tuottanut treeneissä harmaita hiuksia. Läheltä toimii hyvin, mutta kauempaa ei aina. Jätin Nallen ja annoin ensimmäisen istumaan nousukäskyn. Nalle ei eväänsä heilauttanut. Kylmä hiki nousi jo pintaa, että eikö se nouse ollenkaan. Hengähdin ja annoin uuden käskyn, jolloin Nalle nousi. Muuta vaihdot toimivat hyvin. 

Liikkeestä seisominen 7

Tässä vaiheessa Nalle taisi jo laskeskella, että mitä liikkeitä on tekemättä ja ennakoi pysähtymistä, joten jouduin antamaan toisen käskyn seuraamiseen. Muuten sujui hyvin liike. Nalle pysyi paikallaan, kun kiersin taakse ja meni perussentoon käskystä.

Kokonaisvaikutus 8


Kehä 4 Tuire Marjamäki

Nouto 6,5

Nouto oli ehdottomasti meidän heikoin lenkki. Nallen hyvä vire oli jo vähän laskenut, kun tätä kehää piti odottaa tosi pitkään. Sen suhteen odotin nollaa, kun kaikkea olisi voinut tapahtua siitä, ettei Nalle hae kapulaa siihen, että se varastaa kapulalle ja alkaa leikkiä sillä. Tämän tiedon valossa saan olla ihan tyytyväinen, että Nalle lähti vasta käskyn saatuaan reippaasti kapulalle. Palautus oli sitten todella hidas. Luulin jo, että se jää matkalle. Mutta tuli peruasentoon ja luovutti kapulan hyvin. Huh, pisteitä saatiin tästäkin. Erityiskehuja minulle, koska heitto onnistui lähes täydellisesti. Juuri yli 10 metrin merkkipaalun suorassa linjassa meidän eteen.

Paikkamakuu 10

Päivän jännittävin hetki oli jätetty viimeiseksi eli paikkamakuu. En edes tiedä, miksi tätä jännitin, koska Nalle on pääosin varma makaaja, eikä se kokeissa ole koskaan noussut. Nalle oli kuuden koirakon ryhmässä toinen keskimmäinen. Vasemmalla puolen oli pk collie ja oikealla puolen rottweiler. Maahanmeno meni hyvin, piiloon mennessä en uskaltanut vilkuilla. Teltan takana piilossa ollessa muut juttelivat rennosti, minä jännitin kauheasti. Ensin odotin, että koska huudetaan, että tule kytkemään lapinkoira (miksi näin odotin, en tiedä). Sitten näin tuomarin, joka kirjoitteli paperiin muistiinpanoja ja olin koko ajan varma, että nyt Nalle tekee jotain. Sitten tajusin katsoa yleisöä, joka oli ihan rauhallisesti, joten ajattelin, että ei siellä nyt mitään ihan kamalaa varmaan tapahdu. Aika tuli täyteen ja palattiin koirien luo. Nalle makasi siististi samassa paikassa, mihin se oli jätetty. Ylösnousua Nalle vähän meinasi ennakoida liikkurin käskystä, mutta sanoin oman käskyn nopeasti päälle, niin tuomari ei sitä noteerannut. Sitten alkoi pisteiden jako ja yllätys oli aikamoinen, kun meidän kohdalla tuomari sanoi, että virheetön suoritus oli 10. Olinpa kyllä tyytyväinen.

Kokonaisvaikutus 8


Yhteensä 151,75 AVO2, sij. 44./100 (joukkue 23./58)



Kaikkinensa olen tyytyväinen Nallen suoritukseen. Meidän tasoon nähden meni ihan yläkanttiin. En olisi odottanut, että yli 150 pistettä saadaan kasaan. Pieniä virheitä tuli joka liikkeessä ja niistä rokotettiin enemmän kuin normikokeessa, joten siihen suhteen hyvät pisteet. Ja tyytyväinen olen, ettei mikään liike mennyt nollille.

Nalle teki hommia hyvällä vireellä häiriöstä ja auringonpaisteesta huolimatta. Kyllä tästä sai taas uutta intoa tokonkin suhteen ja uusia kokeita on jo katseltuna. Jos näillä vanhoilla säännöillä ehtisi vielä kerran käydä. Uudet säännötkin lukaisin viimein lävitse ja alettiin vähän liikkeitä jo harjoittelemaan.


Kuvat: Maija Kallio-Kujala.

Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt