Tavoitteellisten tokoilujen koulutus

Tänään oli tokossa taas luvassa koulutusta.

Aloitettiin paikkamakuulla. Ensimmäistä kertaa menin piiloon niin, että menimme ovesta ulos. Tämä aiheutti Nallessa vikinää. Muuten se pysyi hyvin. Vikinä ei tietenkään hyvästä ole ja siitä pyritään pois, mutta parannusta on tapahtunut siihen nähden, että aiemmin se tuppasi kävelemään perään, kun menin piiloon.

Nalle pääsi ekana yksilövuorolle. Otettiin sen kanssa vaan hyppyä. Meidän ikuisuusongelma on heti esteen viereen kääntyminen niin, että Nallella on melkein rinta kiinni esteessä. Sain käskyn hakea noutokapulan ja tehtiin hyppynoutoa. Siinä Nalle ponkaisi ihan eri asenteella esteen yli. Tuli hienosti vielä takaisinkin hypyn kautta, kunhan vaan muisti antaa uuden käskyn. Pallon kanssa tehtiin eri variaatioita. Ensin pallolla hetsaus, heitto esteen yli ja Nalle sai lähteä heti perään. Sitten hetsattiin estettä, käsky hypätä ja pallo perään juuri, kun Nalle ponnisti. Tällä saatiin kyllä huikea asennomuutos Nallella homman tekoon. Aiemmin kaikki joilta olen apuja kysynyt on vaan tuputtanut namikippoa. Se ei valitettavasti Nallen tapauksessa toimi, koska se hyppää kauas niin kauan, kun näkee namikipon, mutta heti kun sitä ei ole, vanha ongelma palaa. Tätä täytyy ehdottomasti jatkaa, jos saataisiin hommaan jotain edistystä.

Hukan kanssa tehtiin jääviä ja hyppyä. Jäävissä maahanmeno on jo hyvä, seisomaan jääminen vaatii enempi treeniä. Kokeiltiin ensin lelua takapalkkana, mikä ei oikein toiminut. Hukka ei vaan ymmärtänyt, että lelu on siellä takaan odottamassa. Tehtiin sitten niin, että heitin lelun Hukan taa. Tämäkin aiheutti äkkiseltään vähän kummastusta, mutta toimi paremmin. Seisomista tehtiin sekä niin, että minä peruutin edellä, että seuraamisesta. Palkka lensi heti käskyn jälkeen, ei jääty odottamana pysähtyykö koira vai. Hyppyä tehtiin samaan tyylin kuin Nallen kanssa, eli lelu heitettiin vaihtelevasti joko edelle, jolloin Hukka sai rynnätä lelun perään tai ponnistushetkellä. Hukalla on tuota vauhtia vähän enemmän, joten se ei ehkä ihan niin äkkiä pysty edes kääntymään kuin Nalle. Mutta jatketaan kuitenkin näitä samoja harjoituksia kuin Nallen kanssa, ettei ongelmaa edes ehdi muodostua.

Olipa taas kyllä mukava päästä vieraiden silmien alle ja saada uudenlaisia näkökulmia ja vinkkejä treenamiseen.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Jatka lukemista »

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Jatka lukemista »

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Jatka lukemista »

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Jatka lukemista »

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt

Jatka lukemista »

Hukatut suomenlapinkoirat