Keskiviikkona oltiin Nallen kanssa talkoilemassa, kun esteet siirrettiin hallilta taas kesäksi kentälle. Nyt päästiinkin sitten aloittamaan kesäkausi. Päänvaivaa tosin tuotti se, että muuton yhteydessä rimojen kannattimet oli laitettu johonkin talteen, joten ei voitu käyttää tavallisia hyppyjä ollenkaan. Saatiin kuitenkin aikaiseksi jonkinlainen rata muurista, kontakteista, kepeistä ja putkista.
Mentiin Nallen kanssa rataa tällaisena: rengas, muuri, puomi, putki, kepit, putki, pituu, putki, pussi, putki, pituus. Radalla oli muutama pimeä putkikulma, joita ei Nallen kanssa olla ihan hirveästi treenattu. Ekalla kerralla se meni keppien jälkeen suoraan pussille (kun käskin pimeään putkeen) ja ihmetteli, että miten tänne muka sisälle pääsee väärästä päästä. Otettiin se kohta heti uudestaan ja näytin vähän paremmin putkea, niin se sujui. Vauhti oli taas paljon parempaa kuin hallissa. Saattaa siis olla, että Nallen talvikaudella kadoksissa ollut vauhti on seurausta hallista. Joko Nalle ei ylipäätään tykkää olla siellä tai sitten se varoo liukasta pohjaa.
Yksittäisenä otettiin kontakteja herkkukipon kanssa ja ilman ja keppejä. Kepit sujui tosi hyvin, kun vaan pidän kättä Nallen nenän korkeudella. Vielä pitäisi löytää sopiva sijainti, missä mun pitäisi itse kulkea. Jos menen liian nopeasti Nalle saattaa jättää jonkun välin pujottelematta, mutta kun kuljen sopivasti edellä, Nalle lisää vauhtia. Kontaktit sujui vähän vaihtelevasti, joten niitä täytyy vielä treenata lisää. Keinun Nalle osaa jo mennä hyvin itsenäisesti, eikä mun tarvi olla lähimaillakaan kun se menee sen.
Otettiin vähän tokojuttuja vuoroa odotellessa. Nalle oli tosi innokas, kun pääsi kentälle talven jäljiltä, minkä seurauksena seuraaminen sujui paremmin kuin yleensä. Tehtiin käännöksiä ja yritin selvitä mahdollisimman pienellä avustuksella. Liikkeestä seisomaan jääntikin onnistui hyvin, vaikka Nalle välillä tarjoaa siinäkin maahanmenoa. Tällä kertaa ei tullut yhtään sellaista. Paikkamakuuta otettiin Uula-herran kanssa. Vähän Nalle oli levoton, kun selän takana treenattiin agilityä (ja vingutettiin vinkulelua!), mutta malttoi mielensä ja oli paikallaan. Kävin välillä palkkaamassa.
Ensi viikolla alkaakin taas pyöriä ohjatut vuorotkin.
Mentiin Nallen kanssa rataa tällaisena: rengas, muuri, puomi, putki, kepit, putki, pituu, putki, pussi, putki, pituus. Radalla oli muutama pimeä putkikulma, joita ei Nallen kanssa olla ihan hirveästi treenattu. Ekalla kerralla se meni keppien jälkeen suoraan pussille (kun käskin pimeään putkeen) ja ihmetteli, että miten tänne muka sisälle pääsee väärästä päästä. Otettiin se kohta heti uudestaan ja näytin vähän paremmin putkea, niin se sujui. Vauhti oli taas paljon parempaa kuin hallissa. Saattaa siis olla, että Nallen talvikaudella kadoksissa ollut vauhti on seurausta hallista. Joko Nalle ei ylipäätään tykkää olla siellä tai sitten se varoo liukasta pohjaa.
Yksittäisenä otettiin kontakteja herkkukipon kanssa ja ilman ja keppejä. Kepit sujui tosi hyvin, kun vaan pidän kättä Nallen nenän korkeudella. Vielä pitäisi löytää sopiva sijainti, missä mun pitäisi itse kulkea. Jos menen liian nopeasti Nalle saattaa jättää jonkun välin pujottelematta, mutta kun kuljen sopivasti edellä, Nalle lisää vauhtia. Kontaktit sujui vähän vaihtelevasti, joten niitä täytyy vielä treenata lisää. Keinun Nalle osaa jo mennä hyvin itsenäisesti, eikä mun tarvi olla lähimaillakaan kun se menee sen.
Otettiin vähän tokojuttuja vuoroa odotellessa. Nalle oli tosi innokas, kun pääsi kentälle talven jäljiltä, minkä seurauksena seuraaminen sujui paremmin kuin yleensä. Tehtiin käännöksiä ja yritin selvitä mahdollisimman pienellä avustuksella. Liikkeestä seisomaan jääntikin onnistui hyvin, vaikka Nalle välillä tarjoaa siinäkin maahanmenoa. Tällä kertaa ei tullut yhtään sellaista. Paikkamakuuta otettiin Uula-herran kanssa. Vähän Nalle oli levoton, kun selän takana treenattiin agilityä (ja vingutettiin vinkulelua!), mutta malttoi mielensä ja oli paikallaan. Kävin välillä palkkaamassa.
Ensi viikolla alkaakin taas pyöriä ohjatut vuorotkin.
Kommentit
Lähetä kommentti