Viime viikon möllitokotreenit jäivät välistä pienen tassuongelman vuoksi. Niistä on onneksi selvitty ja päästiin taas treenailemaan. Päivän aiheena oli nouto ja kaikki treenasivat sitä oman tasonsa mukaan. Meillä Nallen kanssa se tarkoitti sitä, että palkkasin Nallea siitä, että se otti noutokapulan suuhunsta. Pikkuhiljaa yritän pidentää aikaa, jonka kapula on suussa ennen kuin palkkaan. Nallen ote on vielä aika hento, mutta pienen taisteluleikin lomassa otekin alkoi voimistumaan. Välilä tehtiin kaikkea muutakin, kuten seuraamista, sivulletuloa ja maahanmenoa. Uuden kanavinkulelun ollessa kainolassa, oli seuraamisessa pätkittäin oikein hyvä kontakti. Hyvin meni taas treenit ja hauskaa oli!
Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p
Kommentit
Lähetä kommentti