Ensimmäinen kerta möllitokossa meni lähinnä siihen, että ohjaajat kävivät kumpikin vuorollaan haastattelemassa ryhmäläiset. Samalla kaikki sai tehdä koiransa kanssa mitä halusi. Nallen kanssa keskityttiin toisen ohjaajan neuvosta leikkimiseen ja hauskanpitoon, jottei tokoilu tunnu agilityn jälkeen Nallen mielestä tylsältä. Hyvin Nalle nyt innostui leikkimään sekä minun että toisen ohjaajan kanssa. Lisäksi saatiin paljon vinkkejä kotitreenailuun, joten oikein positiivinen mieli jäi näiden treenien jälkeen. Oli jopa niin paljon mukavampaa kuin maanantain agilitytreeneissä, että mietin jos vaihtaisi agilityn kokonaan tokoiluun...
Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p...
Kommentit
Lähetä kommentti