Siirry pääsisältöön

SmartDOG™ OPPIMINEN, MUISTI JA TUNNETILA- testissä

Smartdog™ lanseerasi keväällä uuden OPPIMINEN, MUISTI JA TUNNETILA-testin, jossa nimensä mukaisesti mitataan koiran oppimista, pitkäkestoista muistia sekä tunnetilaa. Koska mitäpä minä en koiriltani haluaisi testata, olen kytännyt sopivia vapaita aikoja lähimmältä testauspaikalta eli Ylöjärveltä. Sieltä sitten erääksi kesäkuun lauantaiksi vapaa-aika kahdelle koiralle löytyi, joten paikat varaukseen. Testaajana tässä testissä toimi Heli Väätäjä.

Yhden koiran testi kestää noin tunnin ja se koostuu kolmesta osa-alueesta.

OPPIMISNOPEUS

Oppimisnopeus testillä saa tietoa siitä, millainen oppija oma koira on. Koiran oppimisen kriteerinä käytetään kaikille aina samaa, eli astioille menoaikaa sekunneissa laskettuna tai vaihtoehtoisesti kahta tyhjälle astialle kieltäytymistä. Tyhjälle astialle meno hidastuu yleensä koirilla selkeästi, kun koirat alkavat erottaa ja oppia kahden paikan eron, ja jotkut kieltäytyvät menemästä tyhjälle astialle lainkaan. Oppimisen nopeuden mittarina käytetään yksikertaisesti niitä toistojen määrää, mikä koiralla kestää oppimisen saavuttamiseen ja se vaihtelee 10-50 välissä. Vanhemmat koirat oppivat nuorempia hitaammin; aikaisemmassa tutkimuksessa yli kahdeksan vuotiaat oppivat noin 31-39 toistolla, kun nuoremmille koirille riitti keskimäärin 21-34 toistoa. Kaikki eivät opi tehtävää – eräässä aikaisemmassa tutkimuksessa koirista 82% oppi tehtävän.

Oppimista testatiin kahdella testillä, joissa koira oppii kahden sijainnin eron. Käytännössä testissä oli kaksi kippoa, joissa toisessa oli herkku ja toisessa ei. Kippoja laitettiin vuorotellen koiran maahan etuviistoon koiran eteen. Kipon osuessa maahan, koira päästettiin irti ja se sai mennä kipon luo tai olla menemättä. Sitten mitattiin sekuttikellolla aikaa, kuinka nopeasti koira menee kummankin kipon luokse vai meneekö ollenkaan. 

Käänteisen oppimisen testin sanotaan olevan erityisen haastava vanhemmille koirille ja sen avulla saadaan selville kognitiivisen vanhenemisen aste. Tässä äsken opetettu kahden sijainnin ero sekoitettiin eli vaihdettiin herkkukipon ja tyhjän kipon paikka. Näin koiran piti siis oppia pois aiemmin oppimastaan ja oppia uudestaan missä herkku on eli mitä eroa kahdella kipolla on. Aikaisemmassa tutkimuksessa monet yli kahdeksan vuotiaat koirat eivät oppineet käänteistä sijaintia 50 toiston aikana lainkaan. Ne, jotka oppivat, oppivat keskimäärin 38 toistolla, kun nuorille riittää keskimäärin 25 toistoa.

TUNNETILA

Tunnetila vaikuttaa aina kognitiivisiin prosesseihin (keskittyminen, päätöksenteko, muisti). Negatiivisen tunnetilan vallassa olevat yksilöt tekevät helposti pessimistisempiä päätelmiä epämääräisistä ärsykkeistä. Tässä tunnetilaa mitataan epäselvän ärsykkeen avulla. Testissä tarkkaillaan koiran vastetta siihen, onko se samalainen kuin aiemmin opittuun positiivisen ärsykkeeseen vai negatiiviseen ärsykkeeseen.

Oppimistestissä olleiden kahden sijainnin väliin laitettiinkin samanlainen kippo, josta koira ei tiennyt, että onko siellä herkkua vai ei. Ärsyke oli siis epäselvä, kun koira ei tiennyt onko se positiivinen (=herkun sisältävä) vai ei. Optimistinen koira hakeutuu epäselvän ärsykkeen luo nopeammin kuin pessimistinen.

MUISTI

Tässä tehtävässä katsotaan, miten hyvin koira palauttaa mieleensä aikaisemmin kohtaamansa asian, kun koira ei välttämättä oleta palaavansa enää takaisin testitilaan ja kohtaavansa testirataa uudelleen. Eli testataan pystyykö koira muistamaan tai palauttamaan mieleensä sille hyödyllisen seikan 10 minuutin viiveen jälkeen.

Lattialla oli neljä erilaista kippoa, joista kahdessa oli herkkuja ja kaksi oli tyhjiä. Koiran kanssa käveltiin näiden kippojen ohi, jolloin koira sai syödä herkut toisesta kiposta, kun taas toisesta se sai vain katsoa niitä. Tämän jälkeen mentiin kävelemään pieni lenkki ulos, jolloin koiran oli tarkoitus ikäänkuin unohtaa koko asia. Sitten palattiin takas sisälle ja päästettiin koira vapaana kippojen luo. Kipot oli nyt vaihdettu, ne olivat täsmälleen samanlaisia kuin aiemmat, mutta missään näistä ei ole ollut herkkuja, joten hajun perusteella koira ei voinut herkkujen luo suunnistaa. Sitten katsottiin koiran reaktiota. Muistaako se, mihin kippoon herkut jäi ja menee suoraan sen luo vai tekeekö jotain muuta.




Testipäiväksi oli luvassa aika rapsakkaa keliä, lämpötila huiteli reilusti yli kolmessa kymmenessä. Meillä oli alunperin varattu testiajat kymmennen jälkeen, mutta testaaja Heli otti viikolla yhteyttä, että päästäisiinkö jo kahdeksalta jotta keli oli vähän viileämpi. Niinpä lähdettiin aamulla jo puoli seitsemän aikaan matkaan kohti Ylöjärveä.


Hukka pääsi testiin ensimmäisenä, koska sillä on tuota karvaa enemmän niin pääsi sitten viileimpään aikaan. Testiin käskettiin ottaa runsaasti herkkuja, joten varauduin kolmella pussillisella. Loppujen lopuksi ei mennyt edes yhtä kokonaista pussia. No eipä ainakaan loppunut kesken.



Koirat tosiaan testattiin vuorotelleen eli Hukka teki ensin koko testin, sitten Nalle. Olen tähän koonnut molempien koirien testikertomuksen osio kerrallaan kuvaajan yhteyteen.

Pitkäkestoinen muisti

Testi aloitettiin pitkäkestoisen muistin testaamisella. Ensin siis käveltiin neljän erilaisen purkin ohi, josta yhdestä sai syödä herkut, toisesta vain katsoa herkkuja. Kolmannessa purkissa merkityksetön esine (naksutin) ja neljäs oli kokonaan tyhjä. Sen jälkeen käytiin ulkona kävelyllä niin sanotusti tyhjäämässä koiran päätä. Takaisin tullessa maassa odotti samoilla paikoilla samannäköiset herkkupurkit, mutta ne olivat täysin tyhjiä kaikki, jottei koira pysty hajun perusteella menemään oikealle purkille.

Hukan suhteen ajattelin, että sen pitkäkestoinen muisti ei välttämättä ole kovin hyvä. Varsinkin, kun ulkona oli ihania tyttöhajuja tarjolla, joten arvelin Hukan unohtaneen koko herkkujen olemassaolon. Mentiin sitten takaisin sisälle ja Hukka päästettiin irti. Minun piti katsella suoraan eteenpäin. Hukka käveli suoraan sen purkin kohdalle, missä herkut olivat olleet.

"Hukka muisti erittäin hyvin sen astian, joka on sille kannattavin, eli jonne ruoka jäi sen lähtiessä huoneesta. Koirasi pystyi palauttamaan aikaisemmin kohtaamasta tilanteesta asian, jota se ei todennäköisesti olettanut kohtaavansa uudelleen. Suurin osa testatuista koirista muistaa tämän astian."

Pitkäkestoisen muistin ajattelin olevan Nallella parempi kuin Hukalla. Kun palattiin takaisin sisälle asian unohdus kävelyltä, Nalle katsoi suoraan sitä kippoa, mihin herkut jäivät. Se katsoi sitä siihen asti, että päästin sen pannasta irti. Sitten se yllättäen kävelikin viereiselle kipolle (jossa oli naksutin) ja sen jälkeen katsoi kaksi tyhjää kippoa, jonka jälkeen vasta meni siihen kipolle, missä aiemmin oli herkut. Yllättävä ratkaisu.

"Nalle ei todennäköisesti muistanut sen ruoka-astian sijaintia, johon ruoka oli jäänyt, vaan valitsi astian, jossa oli koiralle merkityksetön esine."



Oppimisnopeus

Sitten alettiin testata oppimista. Ensimmäisessä osiossa Hukka tarvitsi 18 toistoa kahden sijainnin eron oppimiseen. Se olisi hyvä tulos nuorellekin koiralle, joten erinomainen veteraani-ikää lähentelevälle Hukalle. Smartdogin sivujen mukaan koirilla alkaa näkymään kognitiivista heikkenemistä keskimäärin seitsemän vuoden iässä, joten olisi ollut hyvin mahdollista, että Hukallakin sitä jo olisi.

"Hukka oppi kahden astian sijainnit erittäin nopeasti (18 toistoa), ja osoittaa erinomaista oppimiskykyä. Oppimisen nopeus on nopeampi kuin testatuilla koirilla keskimäärin."

Viimeisenä testattiin vielä käänteistä oppimista eli sekoitettiin tuon ensimmäisen oppimistehtävän asetelma. Tässä Hukka tarvi enemmän toistoja, taisi olla 23 toistoa ennen kuin se oppi käänteisen asian. Mutta oppi kuitenkin. Tosin tässä Hukan optimistisuus saattoi näennäisesti hidastaa oppimista (tämä teoria tosin vaatii vielä lisää dataa varmistuakseen). Eli Hukka saattoi mennä väärälle kipolle optimistisen luonteensa takia, vaikka se tiesikin, ettei siellä ole herkkua. Mutta mitä jos siellä kuitenkin olisi? Hukasta huomasi useita toistoja ennen testin loppumista, että silloin kun herkkukippo laskettiin maahan, se oikein painoi kaulapantaa vasten, josta pidin kiinni. Sitten kun ei-herkkuja sisältävä kippo laskettiin maahan, se istui ihan paikallaan, mutta lähti kuitenkin molemmille kipoille katsomaan tilanteen. Mutta tähän on mielenkiintoista saada lisää tietoa, jahka enemmän koiria saadaan testattua.

"Hukka oppi kahden astian sijainnit yhtä nopeasti kuin nuoret koirat keskimäärin (23 toistoa). Vanhemmalle koiralle suoritus on kuitenkin erittäin hyvä ottaen koiran iän huomioon, ja on nopeampi kuin vanhoilla koirilla keskimäärin. Käänteinen oppiminen on yleensä vaikeampi oppimisosio koirille verrattuna ensimmäiseen oppimistehtävään, ja sitä se oli myös Hukalle."


Ensimmäisessä muistitestissä Nalle tarvitsi yhden toiston enemmän kuin Hukka eli 19 toistoa. Kysyin tässä vaiheessa, että tämä taitaa olla ihan hyvä tulos 10 ja puolivuotiaalle koiralle. Testaaja hämmästyi Nallen iän kuultuaan ja sanoi, että tämä olisi hyvä tulos nuorellekin koiralle, joten näin iäkkäälle tämä on erinomainen. 

"Nalle oppi kahden astian sijainnit erittäin nopeasti (19 toistoa), ja osoittaa erinomaista oppimiskykyä. Oppimisen nopeus on nopeampi kuin testatuilla koirilla keskimäärin."

Sitten päästiin viimeisen osa-alueeseen eli käänteisen oppimisen testiin. Siinä Nalle pääsi oikein loistamaan. Se oppi asian 14 toistolla, mikä taisi olla tämän testaajan testaamista koirista ennätystulos. Tuo olisi siis ollut huipputulos nuorellekin koiralle, saatika sitten reilusti yli kymmenvuotiaalle. 

"Nalle oppi kahden astian uudet sijainnit erittäin nopeasti (14 toistoa), ja osoittaa harvinaisen hyvää oppimiskykyä ikäänsä nähden. Nallen kognitiivisissa kyvyissä ei näy koiran ikä lainkaan. Oppimisen nopeus on huomattavasti nopeampi kuin tämän ikäisillä testatuilla ja kaikilla testatuilla koirilla keskimäärin. Käänteinen oppiminen on yleensä vaikeampi oppimisosio koirille, verrattuna ensimmäiseen oppimistehtävään. Nalle oppi kuitenkin käänteisen tehtävän nopeammin kuin ensimmäisen. Koirallesi oli selkeästi helppo soveltaa aikaisemmin ensimmäisessä tehtävässä opittua sääntöä, ja kääntää sijainnit toisinpäin."



Tunnetila


Oppimistehtävien välissä tehtiin tunnetilatesti. Siinä testattiin onko koira optimistinen vai pessimistinen tällä hetkellä. Kun oppimistestissä laitettiin vasemmalle tai oikealle purkkeja, jossa saattoi olla herkku, tässä se laskettiin uuteen paikkaan eli keskelle. Optimistinen koira meni nopeasti katsomaan, olisiko siinäkin herkkuja. Pessimistinen taas lähestyi purkkia hitaammin.

Hukka osoitti selvää optimistista luonnetta. Tämä kyllä näkyy arkielämässäkin, jossa jokainen uusi tilanne on Hukalle mahdollisuus uuteen seikkailuun.

"Hukan valinta on optimistinen tässä testissä. Hukka menee tarkistamaan hyvin nopeasti epämääräisen keskiastian."

Tunnetila testissä myös Nalle oli optimistinen, mutta ei ihan niin paljon kuin Hukka. Tämä tulos vastaa kyllä arkielämääkin erittäin hyvin.

"Nallen valinta testissä on enemmän optimistinen. Nalle menee tarkistamaan kohtuullisen nopeasti uuteen sijaintiin kahden aiemman sijainnin keskelle sijoitetun astian."



Hukan kokonaisarvio testin perusteella

"Hukka on avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu aktiivisesti testitilaan. Hukka on hyvin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja se keskittyy erittäin hyvin tehtäviin kuumuudesta huolimatta. Hukka muisti muistitehtävässä astian, johon ruoka oli jäänyt ennen sen poistumista testitilasta. Hukka oppi oppimisnopeuden testissä kahden astian sijainnit erittäin nopeasti osoittaen erinomaista oppimiskykyä – nopeammin kuin koirat keskimäärin. Hukka on optimistinen tunnetilatestissä ja menee tarkistamaan hyvin nopeasti uuteen sijaintiin (keskelle) sijoitetun astian. Käänteinen oppiminen oli Hukalle vaikeampi kuin ensimmäinen oppimistehtävä, mutta Hukka oppi käänteisen oppimisen testissä namien uuden sijainnin yhtä nopeasti kuin nuoret koirat keskimäärin. Hukan iän huomioiden, sen oppimisnopeus on selvästi nopeampi kuin vanhoilla koirilla keskimäärin."

Nallen kokonaisarvio testin perusteella

"Nalle on erittäin ystävällinen ja avoin koira, joka tutustuu rauhallisesti testitilaan. Nalle on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja se keskittyy erittäin hyvin tehtäviin. Nalle menee muistitehtävässä testitilaan palattuaan kupille, jossa oli merkityksetön esine sen tutustuessa kuppeihin ennen tilasta poistumista. Oppimisnopeuden ensimmäisessä testiosiossa Nalle oppi kahden astian sijainnit erittäin nopeasti - nopeammin kuin testatut koirat keskimäärin. Nallen tunnetilaosiossa optimistinen ja se menee tarkistamaan melko nopeasti uuteen sijaintiin sijoitetun astian. Oppimisnopeuden toisessa testiosiossa, käänteisessä oppimisessa, Nalle oppi erittäin nopeasti astioiden uudet sijainnit. Nalle osoittaa erinomaista ja harvinaisen nopeaa oppimiskykyä ikäänsä nähden. Ikä ei näytä vaikuttavan ollenkaan Nallen kognitiivisiin kykyihin oppimisnopeuden testeissä."



Nalle ja Hukka pääsivät päivän suorituksillaan myös SmartDogin Facebook-sivulle. Siellä Nallen käänteisen oppimisen testin tulosta oli testin kehittäjä kommentoinut mielettömäksi kymmenvuotiaalle koiralle.



Tarkempi testiraportti tuli muutaman viikon päästä sähköpostiin ja syksyllä tämäkin testi lisättiin SmartDOG tietokontaan, jossa pääsi vertailemaan oman koiran tuloksia muihin testattuihin samanrotuisiin sekä kaikkiin testattuihin koiriin. Päivitin nämä tiedot myöhemmin tähän postaukseen. Suomenlapinkoiria on testattu Nallen ja Hukan lisäksi vain kolme muuta, joten kovin suuria linjanvetoja rodun suhteen ei tällä aineistolla vielä pääse tekemään.

Mutta kaikkinensa oli taas erittäin mielenkiintoinen testi, joten suosittelen kyllä kaikille. Ja taas sai sekä uutta tietoa että varmistusta omille havainnoille molemmista koirista. Koirallehan tämä on hauskaa leikkiä, Nallekaan ei olisi halunnut testin loputtua lähteä testihuoneesta ollenkaan.


Testaaja neuvoi meille vielä hyvän uimapaikan koirille ihan testipaikan läheltä. Hurautettiin sitten sinne koiria uittamaan. Nallekin ui muutaman kierroksen, kun sen järveen nosti, eikä se siitä nyt kovin pahoillaan ollut. Hukka puolestaan uiskenteli mielellään kepin perässä ja ilman.




Kotimatkalla pysähdyttiin vielä muutamassa kaupassa. Koirien kanssa sitten odoteltiin pihalla sen aikaa. Aivonystyrät olivat olleet sen verran käytössä, että eivät paljon päätä jaksaneet nostaa, vaikka ihmisiä kulki kuonoa hipoen ohi.

Kommentit

  1. Olipa hauska lukea tarkemmin tosta oppimis- ja tunnetilatestistä. Oman lappalaiseni testautin kognitiotestillä pari vuotta sitten,ja olisin myös vähän utelias tämän uuden testin suhteen.
    Teillä tehtiinkin testi ulkona eikä sisällä kuten kognitio? Onkohan ulkotilat tässä testissä standardina vai mahdollisesti testipaikka voi olla kummassa vaan?

    Hienoja tuloksia olette saaneet =)

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä mielenkiintoinen testi ja antoi taas vähän uutta tietoa koirista verrattuna kognitio testiin. Meillä kanssa koirat testattu sillä joitakin vuosia sitten.

    Kyllä tämäkin testi suoritettiin sisätiloissa. Ainoastaan pitkäkestoisen muistin testissä käytiin ulkona kävelyllä "tyhjäämässä" koiran päätä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt