Varattiin pääsiäiseksi mökki Ukkohallasta. Tuntui vähän hassulta ajella suksiboksi täynnä laskettelu- ja hiihtokamppeita, kun keli oli kauniin keväinen ja lunta enää muutamissa kasoissa siellä täällä. Kajaanin jälkeen olosuhteet kuitenkin muuttuivat ja tienvarsilla alkoi olemaan korkeita kinoksia. Ukkohallassa olikin kaikki rinteet vielä auki, vaikka osassa kyllä maa paistoi jo läpi jonkun verran. Hiihtoladut olivat myös auki, mutta melko kehnossa kunnossa. Käytiin yhtenä päivänä laskettelemassa sekä Ukkohallassa että Paljakassa ja yhtenä iltan käytiin Hukan kanssa hiihtämässä koiravaljakkouralla. Siinä olikin sitten tämän retken talviurheilut ja muuten keskityttiin retkeilyyn.
Paljakanvaaralla käytiin katsomassa metsän keskellä olevaa näkötornia. Kävelymatkaa oli alle kilometri, mutta polulta ei kannattanut poiketa tai muuten upposi melkein vyötäröään myöten lumihankeen. Lunta siis oli ihan riittävästi. Näkötornista avautui hienot näkymät ympäristöön. Hukka ei yleensä ole kovin suuri tornien ystävä, mutta tällä kertaa meinasi kavuta omatoimisesti ylös. Ei kuitenkaan sitä päästetty, kun portaat oli vielä aika lumiset ja liukkaat.
Hepoköngäs on pitkään ollut listalla paikoista, joissa haluan käydä. Nyt siihen tarjoutui tilaisuus. Suosittu nähtävyys, joten väkeä piisasi. Suurin osa poikkesi katsomassa könkään lyhintä reittiä ja palasi autolle samoja jälkiä. Me kierrettiin vielä parin kilometrin luontopolun. Reitti kyllä tuntui paljon pidemmältä, kun lunta oli paljon ja polku hankala kulkea ja paikoin hvyin märkä. No nähtiin matkalla hieno jääputous ja majavan työn jälkiä. Eli ei turha reissu ollenkaan.
Hukka poseeraa Hepokönkään edessä.
Könkäitä täällä suunnalla riittää. Toinen paikka, missä käväistiin oli Varisköngäs. Komea putous myös tämäkin. Täällä näytti risteilevän retkeilyreittejä useampaan suuntaan, joten pitää ottaa tutkintaan jos tänne tulisi joskus kesällä retkeilemäään.
Nalle poseeraa.
Tietysti piti käydä myös tutustumassa Raatteen tiehen ja sen muistomerkkeihin.
Tämä muistomerkki veti kyllä hiljaiseksi.
Kotimatkalla pydähdyttiin muutaman kerran. Ensimmäisenä Ristijärvellä jossain näköalapaikalla.
Kajaanissa käytiin katsomassa vanhoja linnan raunioita.
Kommentit
Lähetä kommentti