Siirry pääsisältöön

Seinäjoen rally-tokokisat

Tämä viikonloppu olikin hyvin rally-tokotäyteinen, sillä lauantaina oli luvassa viralliset rally-tokokisat ja sunnuntaina rally-tokokoulutus. Molempina päivinä oli molemmat koirat mukana. Lauantain kisa oli pitkästä aikaa semmoinen, ettei minun tarvinnut juurikaan osallistua järjestelyihin, joten saatoin keskittyä vain omien koirien kanssa kisaamiseen.

Kisa alkoi alokasluokilla ja kaverit laittoivat heti aamusta kuvat ratapiirroksista, joten jännittäminen saattoi alkaa jo kotona. Hukan avoimen luokan radassa oli houkutus radan loppupäässä, aivan kuten viimeksikin, joten kaiken maailman kauheskenaariot pyörivät mielessä. Nallen rata sen sijaan näytti oikein kivalta, koska siinä oli mukana kaikki Nallen lempitemput

Lähdettiin puolenpäivän aikaan Hukan kanssa hallille. Kävin ensin ilmoittautumassa ja sitten pieni kävelylenkki. Hetki odoteltiin rataantutustumisen alkua ja sitten päästiin tositoimiin. Rata oli ihan simppelin oloinen, Hukalla kun ei ole kylttitehtävien kanssa oikeastaan ongelmia. Houkutuksessakin oli minun helpotukseksi vain tyhjä kippo ja pahvilaatikko, jotka ei niin Hukkaa varmaan kiinnosta.


Hukka oli luokan viimeinen eli 18. lähtijä, joten tovi saatiin odotella omaa vuoroa. Siinä ehti hyvin treenikavereiden suorituksia jännittää. Otin Hukan halliin ja tehtiin rauhoittumisharjoituksia sekä vähän jotain perusjuttuja. En tiiä rauhoituttiinko vähän liikaakin, koska Hukka oli vähän nuutunut radalla. En ole vielä löytänyt sen kanssa semmoista kultaista keskitietä, jossa se työskentelisi kunnolla. Vauhtia on joko nolla tai sitten sata lasissa. Saatiin tällä kertaa muutama tempo virhe, yksi puutteellinen yhteistyö, yksi kontrolli käteen tökkäämisestä ja yksi kolmosen ov laajasta kaarroksesta. Lopputulos kuitenkin 92 pistettä, mihin olin ihan tyytyväinen. Loppukommenteissa tuomari kehui Hukkaa taitavaksi koiraksi.






Vielä tyytyväisemmäksi tulin, kun lopputulokset julkaistiin ja Hukka sijoittui 18 koiran joukosta toiseksi. Tuttuja oli palkintopalli täynnä treenikaveri Taikan viedessä voiton ja Anon tullessa kolmanneksi.


Hukka ei ehtinyt varsinaiseen palkintojen jakoon, kun vein sen oman suorituksen jälkeen autoon loppupalkalle, enkä viitsinyt heti ottaa sitä sieltä takaisin. Käytiin ottamassa erikseen palkintokuva Anon kanssa. Lapinkoirat jyräsi tässä luokassa!


Kävin kotona vaihtamassa nopeasti koiran ja takaisin hallille. Nalle oli suoritusvuorossa toisena, joten melkein heti rataantutustumisen jälkeen päästiin hommiin. Otin Nallen taas lähestulkoon suoraan autosta kisaradalle. Se tuntuu olevan tällä hetkellä toimivin strategia meille. Nalle suoritti rataa taas hyvällä asenteella, kuten viimeksikin kotihallin kisoissa. Muutama lentoonlähtö siellä meinasi tulla, mm. eteenistumisen sijaan meinasi peruuttaa ja oikean puolen pyörähdyksen meinasi tehdä myös seuraavalla kyltillä. Maali-kyltin jälkeen Nalle meinasi livetä ihan täysin lapasesta, joten käskin sen makuulleen rauhoittumaan ennen käytösruutua. Käytösruutu sujui varmasti, joten radan jälkeen oli ihan toiveikas olo tuloksen suhteen. Ja tyytyväinen olin tulokseen MES87 ja sitä myöten RTK4. Vähennyksiä tuli ykkösen verran yhdestä ov:stä ja kahdesta tvä:stä. Lisäksi kymppi tvä:tä kun tein itse yhden kaarroksen liian leveästi. Tuomari vielä harmitteli, että sattui seisomaan niin lähellä, että huomasi sen. Muuten olisi kuulemma jäänyt huomaamatta ja meillä olisi ensimmäinen kiinnitys valionarvoon. No näitä sattuu ja ihan selkeä virhehän tuo oli. Ja toisaalta, jos tuota ei olisi tullut niin se kymppi olisi voinut tulla jostain muusta, joten mitäpä sitä jossittelemaan (esim. itse olisin antanut meille kympin istu-seiso-maahan kyltiltä). Tuomarin kommenttina oli "upea suoritus, taitava koira, miellyttävä ohjaus. Koiralla oli kisa-asenne kohdillaan :)".

Samalla saatiin osallistumisoikeus tämän vuoden yksilö-SM-kisoihin ja RTK4:n myötä kisaan mukaan pääsy myös muuttui pikkaisen varmemmaksi. Joten eiköhän me Lahteen lokakuussa suunnata.





Nalle sijoittui vielä luokassaan kolmanneksi, treenikavereiden Dyrin ja Tellun kiilatessa meidän edelle. Dyri sai vielä ekan kiinnityksen valionarvoon, joten meidän porukalla meni hienosti.


Kokonaisuudessaan meidän seuralla meni hienosti kisat! Kisaajista alle puolet oli meikäläisiä, mutta kaikissa luokissa kaikki palkintosijat menivät Lagulaisille. Muutama tuomarinpalkinto sentään annettiin muillekin.

Tässä vielä Nallen koulutustunnusmitalit. Ylhäällä tokon TK1 ja alhaalla vasemmalta oikealle RTK1-4. Nalle on ensimmäinen suomenlapinkoira, jolla on koko värisuora rally-tokon koulutustunnusmitaleja kasassa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt