Siirry pääsisältöön

Sterilointi

Nallen sterilointi on ollut jo pitkään pohdinnassa ja kun keväällä varmistui, että Nalle saa kaverikseen uroskoiran, oli aika ryhtyä mietinnöistä tekoihin. Alunpitäen Nalle piti steriloida jo kesällä, mutta meillä oli silloin niin hyvät kouluttajat sekä agilityssä että tokossa, etten malttanut pitää treenitaukoa. Niinpä leikkaus siirtyi seuraavan juoksun ja sitä seuranneen valeraskauden yli.


Miksi Nalle sitten alun alkaen piti steriloida? Suurin syy on varmaan se, että minulla itselläni ei ole mitään mielenkiintoja pennuttamiseen tai lapinkoirien kasvattamiseen. Enkä minä kyllä antaisi Nallea kenellekään muullekaan pennutettavaksi. Toiseksi, vaikka Nalle maailman paras koira onkin, en näe, että sillä niin suurta panosta olisi lapinkoirille annettavana, että sen käyttämättö jättö olisi mikään kovin suuri menetys lapinkoirakannalle. Terveyden puolelta heikkoutena on C-lonkat, joita en halua pennutuksella enempää rasittaa. Suvullisesti Nalle on hyvin yleistä sukulinjaa sekä isänsä että emänsä puolelta ja Nallen sisko on saanut jo kahdet pennut, joten mitään tärkeitä geenejäkään tuskin häviää Nallen myötä. Nallen ristinä on ollut lyhyt juoksukierto (juoksujen väli n. 5 kk) ja toistuvat valeraskaudet, jotka ovat vaikeuttaneet treenaamista ja kilpailua. Näistä ongelmista sitten päästään leikkauksen myötä.

Nallelle on varattu aika Keski-Suomen Eläinklinikalle tähystyssterilisaatioon. Matka klinikalle on pitkä ja toimenpide normaali leikkausta kalliimpi, mutta uskoisin sen olevan kaiken vaivan ja rahan arvoista. Tähystysleikkaukseen päädyttiin netistä luettujen hyvin kokemusten perusteella, nopeamman toipumisajan ja vähäisemmän kivun takia. Leikkauksen aikana Nallelta poistetaan ainakin munasarjat. Kohtu tarkastetaan ja jos siinä ei ole mitään häikkää, se jätetään, mutta muussa tapauksessa kohtukin poistetaan. Kohdun jättämisestä ollaan montaakin mieltä, mutta uskoisin, ettei tässä mihinkään hätävarjeluun tarvitse ruveta. Leikkauksesta jää kaksi pientä reikää (tai kolme jos kohtu joudutaan poistamaan) ja niihin laitetaan sulavat tikit. Yleensä koirat kävelevät itse leikkauksen jälkeen autoon. Agilitystä täytyy pitää kaksi viikkoa taukoa ja tämän ajan koiran tulee ulkoilla hihnassa.

Nallelle on jo haavasuojapuku ostettu, jota tosin pitää vähän "tuunata", että se istuu paremmin. Hukka jää toipumisajaksi maalle hoitoon, jotta Nalle saa parannella itsensä kuntoon rauhassa. Nallen "sairasloman" jälkeen alkaa treeneistä joulutauko, joten Nallella on hyvin aikaa toipua leikkauksesta ja viralliset treenit jatkuu sitten vasta ensi vuoden puolella.

Kommentit

  1. Tsemppiä Nallelle leikkaukseen! Välillä, kun itselle seuraavaa koiraa mietin ja jos se sattuisi olemaan narttu, niin sama ajatus itsellä mietteissä harrastusten ja uroskoiran kanssa asumisen puolesta, että kyllä se elämä ilman juoksuja ois helpompaa kaikin puolin.

    Ehkäiseekö pelkkä munasarjojen poisto nisäkasvaimia ja kohtutulehdusta vai onko se vain "lisääntymisesto"? Kevyempi leikkaushan se toki on ja siten varmasti hyvä vaihtoehto.

    VastaaPoista
  2. Munasarjojen poisto vaikuttaa radikaalisti hormonitoimintaan, joka aiheuttaa kohtutulehduksen, joten sen riski on niin pieni, ettei sitä kannata edes pelätä. Samoin kasvaimia voi huonossa tapauksessa tulla, mutta kohdun poisto pelkästään niiden pelossa (siis jos kohtu tarkastuksessa todetaan ihan terveeksi) on kuulemma hätävarjelun liioittelua.

    Mitä olen ihmisten kanssa jutellut, joille vastaava leikkaus on itselleen tehty, otan Nallelle mieluummin tämän pienemmän leikkauksen riskeineen kuin normaalin kohdun poiston kipuineen (jotka ainakin ihmisillä on valtavat, joten uskoisin, että koirillakin on samansuuntaiset).

    VastaaPoista
  3. Okei, mä en oo niin perehtynyt noihin narttukoiriin ja niiden leikkauksiin, kun itsellä on vaan uroksia. :)

    VastaaPoista
  4. Joo, en määkään näihin leikkausjuttuihin nyt niin kauheasti oo perehtynyt. Siksipä luotan eläinlääkärin arvioon siinä, että kannattaako sitä kohtua poistaa vai ei.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt