Siirry pääsisältöön

Epikset Kuivasjärvellä

Käytiin kokeilemassa taas taitojamme epävirallisissa agilitykilpailuissa Kuivasjärvellä. Päivän saldona oli mölliluokan voitto ja kisaavien radalla kakkossija.

Möllirata oli mölliradaksi melko haastava. Esteet oli 30 cm. Koira 1 esteen taa, ite 1-2 väliin. Lähetys -> 1-2, persjättö -> 3, tiukka haltuunotto -> 4-8, persjättö -> 9-11, persjättö -> 12, valssi ->13-15, persjättö -> 16, tiukka haltuunotto -> 17-19.

Heti kakkosputkella Nalle meinasi mennä väärään päähän putkea. Kerkisin ärähtämään Nallelle, niin se ei astunut putkeen. Tuomari kuitenkin tulkitsi tämän väärään päähän menoksi ja siitä 10 virhepistettä. Loppu rata sujuikin sitten ihan hyvin. Esteen 11 otin varman päälle ja kiersin koko putken, jottei Nalle saa päähänsä kääntyä putkessa takaisin tai jotain vastaavaa. Esteen 12 jälkeen unohdin tehdä suunnitellun valssin, jolloin siihen tuli ylimääräinen koukero. Vauhti oli vähän tänään hukassa ja sen vuoksi tulikin reilu kuusi sekuntia yliaikaa. Voitimme kuitenkin mölliluokan.





Kisaavien rata oli ennakkotietojan mukaan 2-3- luokan tasoinen ja siihen nähden se vaikutti melko helpolta. Esteet oli 35 cm. Koira 1. esteen taa, itse 1-2 väliin. Lähetys -> 1-2, persjättö, takaakierto -> 3-7, persjättö -> 8-12, tiukka haltuunotto -> 13, valssi -> 14-15, persjättö -> 16-17.

Alussa oli taas ansana A, jonka alta meni putki. Samanlainen kohta oli viime epiksissä kisaavien radalla. Tällä kertaa selvittiin tästä ansasta ja Nalle meni putken oikeen. Se kuitenkin suunnitteli A:lle livahtamista ja möksähti kun ei sinne päässyt, josta seurasi hidas tempo seuraavilla esteillä. Kepitkin sujui hitaasti, mutta varmasti. En viitsinyt alkaa sitä niissä hoputtamaan. Pituusesteen jälkeen näkyi taas Nallen oikea vauhti, mikä on ollut hetken aikaa kadoksissa. Hetkessä jäin siitä jälkeen, mutta hienosti Nalle kuunteli ohjausta. Loppurata olikin helppoa, eikä mitään ongelmia tullut. Ihanneaika ylittyi tässä luokassa reilusti, en muista kuinka paljon. Tultiin kuitenkin toisiksi. Voittaja koirakko kisaa jo kolmosluokassa, joten huonoille ei hävitty.

Tänään Nalle malttoi hienosti odottaa lähtölupaa. Viime epiksissähän se varasti molemmilla radoilla. Treenit on siis tuottanut tulosta. Nalle myös odotti kiltisti seinän vieressä rataantutustumisen ajan, vaikka vieressä oli paljon haukkuvia koiria. Tämähän on ollut meillä ongelmana alusta asti, joten kiva huomata, että Nallekin alkaa malttamaan mielensä.





Lopuksi vielä Nallesta kuva palkintoineen. Pokaali ja yksi luu tuli mölliluokasta ja loput kaksi luuta kisaavien luokasta. Kuten kuvasta huomaa Nalle on sitä mieltä, että kuvaamisen voisi vaikka lopetta, jotta hän pääsisi syömään luita...


Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt