Siirry pääsisältöön

Hukan Routa-poikaa tapaamassa


Toisella puolen Suomea asuva Hukan poika Routa (Jääkukan Hukkanen) oli ohikulkumatkalla ja kävi kasvattajaa moikkaamassa. Saatiin myös Hukalle ja Roudalle sovittua omat treffit. Routa oli pentunimeltään Pontso, ihan sen takia, että se oli huomattavasti suurempi kuin muut pennut. Se olikin minun suosikkipentuni, semmoinen lempeä jättiläinen. Sen vuoksi olikin erittäin mukavaa, että tarjoutui mahdollisuus tavata Routa. Edellisen kerran olen sen nähnyt 7 viikkoisena ennen luovutusta.


Kun on tottunut Hukkaan, niin harvemmin tulee vastaan lapinkoiraa, josta ajattelee, että onpa se iso. Routa kuitenkin tuntui heti tosi isolta. Sitten kun isää ja poikaa vierekkäin katseli, niin kyllä Routa taisi aavistuksen olla Hukkaa korkempi. Ei paljon kuitenkaan. Lisäksi Routa on luustoltaan vankempi kuin Hukka tuon ikäisenä. Ja pentukarva ei ole vielä irronnut, mikä tietenkin tekee osansa isoon vaikutelmaan. Koostaan huolimatta Routa on kuitenkin sopusuhtainen.


Narussa tuli vähän ärinää, joten päästettiin pojat vapaaksi. Alkuun vähän kokeiltiin, että kumpi on mies talossa, mutta Hukka vei siinä voiton ja Routa totesi, että eipä tässä näköjään kannata isotella. Sen jälkeen koirat olivatkin sopuisasti keskenään.





Värityksensä Routa on perinyt Halla-emolta, mutta ilmeessä on paljon Hukkaa. Varsinkin kuvista huomasti jälkikäteen paljon hukkamaisia ilmeitä. Myös olemuksessa ja eleissä oli paljon tuttua, joten kyllä Roudankin ihan isänsä pojaksi tunnisti.

 


On ollut mielenkiintoista nähdä, miten Hukka käyttäytyy omien poikiensa kanssa. Hukkahan ei käynyt pentuja katsomassa kasvattajan luona eli tämä oli ensimmäinen kerta ikinä kun se Roudan tapasi. Se kutenkin käyttäytyi ensi hetkestä lähtien aivan kuin kyseessä olisi ollut tuttu koira. Samoin aikoinaan Ruutin kanssa, Hukkahan tapasi Ruutin jo pikkupentuna. Se käyttäytyi Ruutin kanssa paljon varovaisemmin kuin muiden tapaamiensa pentujen kanssa. Jotenkin se vaistoaa tai haistaa feromoneista tai vastaavista, että nyt on omista jälkeläisistä kyse.









Nallekin pääsi Roudan kanssa leikkimään. Routa ei vaan ihan ymmärtänyt näitä Nallen erikoisia leikkiinkutsueleitä (eikä ole ensimmäinen koira, jolle näin käy). Hetki meni, että Routa hoksasi, että tämähän haluaa leikkiä.


Koska tunnen Nallen kuin omat taskuni, niin on mielenkiintoista nähdä miten Routa sen kanssa käyttäytyy. Routa oli tietenkin kiinnostunut vastakkaisen sukupuolen edustajasta, mutta herrasmiehen elkein luopui näistä ajatuksista Nallelta saadun palautteen perusteella. Itse pidän tärkeänä, että uros ei ole niin yliseksuaalinen, etteikö nartun sanomisia usko. Valitettavasti tällaisiakin uroksia on tullut vastaan.





Routa pääsi myös vähän kokeilemaan agilityesteitä. Mahdollisesti tulevaisuudessa Routakin alkaa harrastamaan lajia, kunhan aikataulut natsaa. Onkin tosi hienoa, jos Hukan pojista toinenkin alkaa harrastamaan agilityä. Ruutihan treenaa jo aktiivisesti, nykyään samassa seurassa meidän kanssa.


Vähän saatan olla puolueellinen, mutta on tuo Routa kyllä nätti koira.


Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt