Siirry pääsisältöön

Metsälenkkeilyä


Ollaan edelleen lenkkeilty ahkerasti, kun ei muitakaan harrastuksia ole. Nalle pääsi perinteisesti vapun aikoihin kesäkuosiin. Turkkia tuntui olevan vielä enemmän kuin edellisinä vuosina, joten Nalle piristyi taas silmin nähden, kun pääsi valtavasa turkistaan eroon. Pirteämmän luonteen lisäksi toinen muutos on se, että Nalle on alkanut nukkumaan sängyssä, mitä se ei koskana turkki päällä tee. Virtaa tosiaan riittää nyt ja siitä saa sitten Hukkakin osansa.






Lenkkeilyn ohella tasapainoillaan aina koirien kanssa sopivissa kohdissa. Tämä on koirien mielestä niin hauskaa, että kun mennään jonkun puun rungon ohi, missä ollaan aiemmin tasapainoiltu, koirat juoksevat sen luokse ja ehdottavat, että voitaisiinko taas tasapainoilla. Nallella on ikäisekseen edelleen ihailtavan hyvä kehonhallinta. Kapean puun rungon päällä onnistuu asennonvaihdot ilman ongelmia.


Loppuun vielä sekailia kuvia erinäisiltä metsäreissuilta. Kelit ovat kyllä pääosin suosineet kuvaamista, joten oma kuvausinnostus on taas kasvanut.






















Kommentit

Luetuimmat

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla.
Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia. Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin tult…

Hukka 7 vuotta!

Herra Hukkanen täytti tänään jo 7 vuotta! Niin se aika rientää. Kuvassa Hukka seitsenviikkoisena juuri uuteen kotiin saapuneena. Hukka synttäreitä ei tällä kertaa ihmeemmin juhlittu, mutta pääsi Hukka sentään tokotreeneihin syömään herkkuja. Toivotaan vielä vähintäänkin saman verran yhteisiä vuosia eteenpäin.

Vuoden viimeiset agilityn viikkotreenit

Viikkotreeneistä kirjoitteleminen on jäänyt vähän vähemmälle, mutta tässä videomateriaalia vuoden viimeisistä agilitytreeneistä. Hukka ja Nalle ovat treenanneet samassa ryhmässä, mutta Nalle jäi viimeisistä treeneistä pois viikonlopun agilitykoulutuksen takia. Sain kuitenkin lainaan Saagan, joten ei tarvinnut pelkästään Hukan kanssa juosta.



Hukan pentuset 7 vko

Kävin lauantaina katsomassa pentuja neljännen kerran. Silloin alkoi justiin satamaan vettä, kun pääsin paikalle, joten ei tullut hirveästi kuvailtua. Tänään sitten kävin vielä pentujen luona viidennen ja viimeisen kerran. Oli kyllä tosi mukava, että nämä Hukan ensimmäiset pennut olivat näin lähellä, että niitä pääsi näkemään useasti ja vähän seuraamaan kehitystä. Tänäänkin pentujen luona meni käytännössä koko ilta, kolme tuntia vierähti kuin siivillä pentujen touhuja seuratessa.
Otettiin pennuista viralliset pönötys- ja passikuvat Lappalaiskoiragalleriaa varten. Ikää pennuilla nyt päivää vajaa seitsemän viikkoa. Kuvat sinne jo lähetin, katsotaan koska ilmestyvät näkyville. Näin saatiin kaikista pennuista ainakin jotkut kuvat galleriaan, omistajat voivat niitä sitten päivittää jahka pennut kasvavat aikuisiksi.
Torstaina pennuilla on vielä eläinlääkärin tarkastus ja sitten ne alkavat muuttamaan uusiin koteihinsa. Sunnuntaihin mennessä kaikkien pitäisi olla uusissa kodeissa aloittelemas…

Hukanpoikaset ovat saapuneet

Hukan ja Hallan pennut syntyivät tänään. Halla oli ollut levoton jo edellisenä iltana ja katsoin heti aamulla, että olisiko pennut yön aikana syntyneet. Eivät kuitenkaan olleet, vaan synnytys käynnistyi aamupäivällä. Työteho ei ehkä ollut ihan parhaimmillaan, kun seurasin koko ajan puhelinta, että koska, kuinka monta ja millaisia pentuja sieltä on tulossa. Yllättävän jännittävää hommaa tämä pentujen syntymä näin uroksen omistajankin näkökulmasta. Kaikki tämän postauksen kuvat on lainattu Jääkukan kenneliltä. 


Ensimmäisenä maailmaan putkahti kello 11 isokokoinen tyttö, joka painoi 370 g. Tämä tyttö on tummempi tytöistä ja sai pentunimekseen Apila.

Toista pentua odotettiin lähes kolme tuntia. Viimein varttia vaille kaksi syntyi 340 grammainen poika. Tässä vaiheessa olin, että jee molempia sukupuolia tuli. Tällä pojalla on kirsu vielä osittain vaaleanpunainen ja siinä on molemmin puolin mustat viirut. Tätä pentua kutsutaan Pippuriksi.

Kolmatta ei tarvinnut niin kauaa odotella, kun kello…