Siirry pääsisältöön

Kraniosakraaliterapiassa

Vaikka koirillekin on nykyään kehonhuoltopalveluja joka lähtöön tavallisista koirahierojista jäsenkorjaajiin, olen tähän asti käyttänyt koira vain ihan normaalissa hieronnassa. Tai no Oulussa asuessa Nalle kävi muutaman kerran fysioterapeutilla, missä sai mm. akupunktiota ja lisäksi se on kerran käynyt osteopaattisella hierojalla. Mutta muuten ollaan tosiaan käytetty vain koirahierojien palveluita. Nyt kuitenkin sattui Facebookissa silmään ilmoitus vapaista ajoista kraniosakraaliterapiaan, jota piti meille kehonhallintakursseilta ja koirahierontakoulutuksista tuttu Miia Manner.

Kraniosakraaliterapia on kehon kraniosakraalijärjestelmän tasapainottumista tukeva manuaalinen terapia. Kehon kraniosakraalijärjestelmän muodostavat aivot, selkäydin, aivo-selkäydinneste, aivokammiot sekä aivoja ja selkäydintä suojaavat kalvot. Näiden lisäksi järjestelmään kuuluu kalvoihin yhteydessä olevat luut, kallon luut ja ristiluu sekä kehon faskiajärjestelmä. Kraniosakraalijärjestelmään vaikuttaessa ollaan yhteydessä myös keskushermostoon (autonomiseen ja ääreishermostoon), joka kontrolloi ja ohjaa kehon eri järjestelmiä, sisäelimiä, kudoksia ja soluja. Kraniosakraaliterapian sanotaankin tarjoavan apua moneen vaivaan. Nallella ja Hukalla ei nyt etukäteen ollut tiedossa mitään varsinaisia vaivoja, minkä vuoksi terapiaan lähdettiin. Kunhan nyt huvin vuoksi lähdettiin katsomaan, että mikä homma tämä on, kun niin monet sitä kehuvat.

Hukka pääsi käsiteltäväksi ensin. Miia varoitti heti alkuun, että koirahieronnan jälkeen tämä kraniohoito saattaa näyttää siltä, ettei siinä tehdä mitään. Hukan ilmeistä ja olemuksesta kuitenkin pystyi hyvin lukemaan, että kyllä siellä jotain tapahtuu. Hukka oli käsittelystä hieman hämmeentyneen oloinen. Aina välillä kääntyi dramaattisesti katsomaan minua, että katso nyt mitä tuo täti nyt tekee. Käsittely kesti suunnilleen 45 minuuttia. Hukalta löytyi kireyttä keskiruumiista ja päänalueelta. Mutta ei kuitenkaan mitään kovin akuuttia.

Nalle pääsi sitten käsittelyyn. Siitä tuli Miialle heti vahva tuntemus närästyksestä. Sitähän Nallella on jonkin aikaa ollut, mutta ruokailumäärien lisääminen on auttanut ainakin niin, ettei näkyviä oireita enää ole. Ja en ole ihan varma, olisiko johtunut yhdestä lohiöljystä, mikä nyt on loppunut. Nallea käsiteltiin myös noin 45 minuuttia.

Käsittelyn jälkeen koirat saivat Miialta vielä herkut. Jos koirilla olisi takapäässä ollut kireyksiä, ne voisivat olla käsittelyn jälkeen vähän hoippuvia. Lisäksi koira voi olla käsittelyn jälkeen joko väsynyt tai aktiviinen. Meillä kului ilta rauhallisissa merkeissä, mitä nyt aineenvaihdunta selvästi lähti molemmilla hyvin liikkeelle. Miia suositteli seuraavaa käsittelyä vielä tämän vuoden puolelle, joten varasin heti illalla joulukuulle ajat, kun vapaita oli vielä tarjolla.



Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt