Liisa Tikka tuli Kauhajoelle Haunpaikkaa kouluttamaan viikonlopuksi. Lauantaina aiheena oli koulutuksen perusteet ja siihen otin Hukalle koirakkopaikan. Sunnuntaina taas koiratanssittiin Nallen kanssa. Molemmat päivät alkoivat kolmituntisella luennolla, minkä jälkeen oli käytännön harjoitukset. Tässä taas minun muistiinpanot luennolta siten, kun asiat itse ymmärsin. Hukan käytännön harjoituksista lisää erillisessä postauksessa.
Kaikki eläimet ovat opportunisteja, myös koirat. Ne tekevät sitä, mikä on niistä kannattavaa. Sitä, mikä kulloinkin on kannattavaa, tulee tarkastella monelta eri kannalta. Koira haluaa aina jotain. Sen vuoksi koulutuksen tehtävänä on johtaa kiinnostus sallittuihin asioihin. Usein puhutaan koiran miellyttämisenhalusta, että koira tekee jotain sen takia, että se haluaa miellyttää omistajaa. Näin ei kuitenkaan ole. Koira ei tee sen takia, että omistaja tykkää sen tekemisestä, vaan sen vuoksi, että se saa jotain haluamaansa tehtyään jotain. Mikä sitten motivoi koiran käytöstä? Muille rähjäämisen motivaationa voi olla, että pelkäävä koira saa rähjäämällä muut lähtemään pois. Autojen jahtaamisen motivaattorina voi olla pelko, saalistushalu tai jokin muu syy. Aina ei voida selvittää, mikä käytöksen motivaattorina toimii.
Koira oppii arjessa koko ajan huomaamatta, että mitä sen kannattaa tehdä ja mitä ei kannata. Vilkkaan koiran toimintaa voi olla vaikea vähentää, joten parempi olisikin suunnata sen toiminta järkevään tekemiseen. Koiran koulutuksessa tulee keskittyä siihen, mitä haluaa koiran tekevän. Jos haluaa, että ”koira ei hauku” tai että ”koira istuu” jälkimmäinen on koiran helpompi toteuttaa. Ei-minkään-tekeminen ei suju koiralta kovin hyvin. Koiran voi opettaa pyytämään lupaa tai ilmaisemaan itseään istumalla sen sijaan, että se haukkuu koko ajan.
Kaikki eläimet oppivat samalla tavalla. Oppimista on erilaista, mm. klassinen ehdollistuminen ja operantti ehdollistuminen. Kana on yksinkertainen eläin, joka oppii noin kahdella toistolla. Sen vuoksi oppimisen mekaanisia taitoja voi harjoitella kanan kanssa ja soveltaa sitten taitojaan koiraan.
Makupalat kannattaa pitää aina mukana, myös lenkillä. Tarvittaessa voi vähentää koiran ruoka-annosta, jos se syö paljon makupaloja. Muista, että talutin ei ole ohjauspyörä, vaan turvavyö. Lenkillä ensisijaisesti otetaan riittävä etäisyys häiriöön, palkataan, kun selviää häiriöstä ja vasta viimeisenä, jos em. ei pysty toteuttamaan (esim. yllättävä tilanne), estetään hihnalla perään/luokse syöksyminen.
Klassinen ehdollistuminen
Klassinen ehdollistuminen on lääketieteen Nobel palkinnon vuonna 1904 saaneen Ivan Pavlovin löytämä havainto. Hän tutki koirien ruuansulatusjärjestelmää ja sattumalta havaitsi samalla, että kun koirille soitettiin kelloa ennen ruuan antamista, pelkkä kellon soittaminen sai kuolan erittymään koiran suusta. Klassinen ehdollistuminen tarkoittaa siis oppimismuotoa, jossa neutraali ärsyke muuttuu oppimisen johdosta reaktion laukaisevaksi ärsykkeeksi. Oppiminen tapahtuu huomaamatta, tiedostamatta ja reaktiot ovat kontrolloimattomia kuten kuolan erittyminen. Klassiseen ehdollistumiseen liittyy vahvasti tunnetila ja assosiaatiot, erityisesti kielteiset tunteet kuten pelot.
Operantti ehdollistuminen
Operantti ehdollistuminen on B.F. Skinnerin (1930-luvulla) kehittämä menetelmä, jossa käytetään välineenä naksutin. Menetelmän teki tunnetuksi 1990-luvulla Karen Pryor. Tässä oppiminen on toiminnan seuraus eli opitaan oman toiminnan kautta. Operantti ehdollistuminen jaetaan neljään osaan sen mukaan, että vähennetäänkö vai lisätäänkö hyvää vai pahaa. Tähän menetelmään liittyy 80 % sääntö. Jos koira suorittaa asian 80 % varmuudella (vähintään 8 onnistumista 10 toistosta), se osaa asian. Jos koira epäonnistuu kaksi kertaa peräkkäin, pitää miettiä toista tapaa.
Vastaehdollistaminen
Vastaehdollistamisella tarkoitetaan koiran mielipiteen muuttamista tietystä asiasta. Tavoitteena on purkaa aiempi ikävä assosiaatio ja korvata se positiivisella assosiaatiolla. Esimerkiksi jos koira pelkää muita koiria ja sen vuoksi rähisee niille, luodaan koiralle makupalojen avulla ajatus siitä, että muut koirat eivät ole vaarallisia vaan niiden läsnäolo mahdollistaa palkkion saamisen. Tässä tulee huomioida se, että muiden koirien tulee olla aluksi riittävän kaukana, jotta vastaehdollistettava koira pystyy syömään herkkuja.
Vastaehdollistaminen pitää tehdä hitaasti ja varoen, koska koiran ärsykekynnys ei saa ylittyä. Menetelmä on kuitenkin hitaudestaan huolimatta tehokas. Lopputavoitteena on, että ärsyke (joka aiemmin laukaisi pelkoa koirassa) muodostuu koiralle vihjeeksi halutun toiminnan suorittamiseen (rauhallinen katsominen, LAT). Tämä on ns. autowatch. Vastaehdollistamisessa treenin kesto on maksimissaan 20–30 minuuttia kerrallaan. Sen pidemmästä treenistä ei välttämättä ole haittaa, mutta ei vaikutustakaan. Jos tekee useamman treenin päivän aikana, ne voivat olla vielä lyhempiä.
Palkkio
Eläin määrittelee itse, minkä asian se kokee palkkioksi tai rankaisuksi. Palkkion tulee olla koiran mielestä tavoittelemisen arvoinen. Rangaistus voi olla palkkio (esim. huomio), mutta palkkio voi olla rankaisu (esim. koskeminen). Behavioral ecomics termillä tarkoitetaan sitä, että palkkion tulisi vastata tehtävän vaativuutta. Koiran suoritus tulee arvottaa ja huomioida koiran vaivannäkö tehtävän suoritukseen. Vaativammasta tehtävästä voi saada paremman herkun (esim. kissan ruokaa tai monta namia peräkkäin). Koiralta voi kysyä, mitä se haluaisi palkkioksi. Otetaan erivärisiä kosketusalustoja ja opetetaan, että kun koira menee tietyn väriselle alustalle, se saa tietyn asian palkaksi. Kun koira osaa yhdistää eriväriset alustat eri palkkioihin, voidaan laittaa useamman värinen alusta maahan ja koira saa sitä vastaavan asian palkkioksi, mitä se koskettaa.
Palkkion suunta ja toimitustapa ovat olennainen osa koulutustapahtuman onnistumisen kannalta. Suunnittele miten palkkio annetaan, jotta se tukee koulutusta. Etäpalkkion avulla on helppo varmistaa, että palkka tulee oikeasta suunnasta. Palkkioiden käyttöä ja valintaa joutuu harjoittelemaan (palkitseminen molemmilla käsillä voi olla yllättävän vaikeaa), se ei ole itsestäänselvyys. Motivaatiota voi lisätä erilaisilla palkitsemistavoilla. Herkun tai lelun voi heittää koiralle, jolloin palkkaamiseen liittyy itse palkkion lisäksi jahtaamiskäytös, jonka monet koirat kokevat palkintona. Myös ympäristöä voi käyttää palkkiona. Esimerkiksi uroskoiran voi päästää haistelemaan nartun pissaa palkkioksi.
Naksu ja maksu
Primäärivahvisteella tarkoitetaan konkreettista palkkiota, kuten lelua, leikkiä tai namia. Sekundäärisella vahvisteella eli ehdollisella vahvisteella tarkoitetaan merkkiä, jonka avulla koiralle kerrotaan, että se tekee oikein. Ehdollinen vahviste ei ole sama asia kuin kehu, sillä kehusta puuttuu usein primäärivahviste (lelu/nami).
Ehdollisen vahvisteen tarkoitus on tehostaa oikeaa ajoitusta ja se toimiikin kuin kamera eli tallentaa tietyn hetken. Ja kuten valokuvassa, myös tässä ajoitus on ensiarvoisen tärkeää juuri oikean hetken tallentamiseen. Naksutinta voidaan käyttää uusien käytösten opettamiseen tai vanhojen hiomiseen. Naksutin on tarkkuustyökalu, jonka käyttö lopetetaan, kun sitä ei enää tarvita (koira osaa asian). Tämän jälkeen siirrytään asian epäsäännölliseen palkitsemiseen. Epäsäännöllinen palkitseminen on tehokkain palkitsemismuoto. Koiran kannattaa aina yrittää, koska koskaan ei tiedä, vaikka voittaisikin (vertaa lottoamiseen).
Naksuttimen käyttö ei ole pakollista, vaan vaihtoehtoja ovat palkkiosana tai –ääni. Tutkimusten mukaan kuitenkin naksutin tai vastaava mekaaninen ääni on vahvempi markkeri kuin esim. sana. Naksuttimen käytössä on tärkeää, että yhtä naksautusta seuraa aina yksi palkka. Naksusta seuraa myös vain maksu, ei muuta (ei esim. rapsutusta). Oppimisen yleistäminen vaatii tuhansia onnistuneita toistoja.
Koulutuksen kulmakivet
Myös luopuminen on tärkeää.
Luopuminen
Luopuminen on luvan pyytämistä ja lisää työmoraalia. Koira oppii luopumisen avulla itsehillintää, kun itsensä hillitseminen johtaa koiran kannalta kivoihin asioihin. Samalla koira oppii erottamaan toiminnan ja palkkion toisistaan. Ilman luopumisen opettamista koiraa on vaikea kouluttaa ja palkita oikein, koska se kiinnittää liikaa huomiota palkkioon.
Ajoitus
Vahvisteen on tultava alle sekunnin kuluttua toiminnasta. Tämän vuoksi ehdollinen vahviste (naksutin) on tärkeä apu. Oikea hetki täytyy merkata koiralle selkeästi ennen kuin aletaan kaivaa namia taskusta. Tyypillinen ongelma ohjaajille on laittaa käsi taskuun liian aikaisin. Omia mekaanisia taitojaan voi kuitenkin parantaa. Näin kyky hoitaa prosessi teknisesti oikein paranee.
Kriteeri
Kriteeri tulee olla määriteltävissä yhdellä lauseella. ”Palkitsen koiran, kun…”. Ajattele ja suunnittele ennen kuin teet. Kirjallinen treenisuunnitelma ei ole pakollinen, kunhan on edes miettinyt treenin etukäteen mielessään. Kun koira osaa asian 80 %:sesti, voi kriteeriä nostaa. Eli kahdeksan kymmenestä toistosta onnistuu.
Vahvistetiheys
Vahvistetiheys tarkoittaa kahden palkkion välistä aikaa yhtäjaksoisessa harjoituksessa. Uutta asiaa opetettaessa vahvistetiheyden on oltava vähintään yksi vahvista (palkkio) per 3-5 sekuntia. Riittävä vahvistetiheys vähentää häiriöiden merkitystä koiralle. Jos vahvistetiheys ei täyty (ts. koira ei onnistu riittävän useasti, jotta sitä päästäisiin palkkaamaan tarpeeksi tiheästi) on kriteeri liian korkea tai palkkio ei toimi (ei ole koiran mielestä riittävän tavoittelemisen arvoinen, jotta se suorittaisi täysillä). Koiran motivaation tulee pysyä tehtävässä, jotta vahvistetiheys saadaan hyvälle tasolle. Koiran pitää siis tehdä oikeaa haluttua asiaa, eikä jotain muuta.
Käytösten aikaansaaminen
Jotta koira oppii, sitä pitää palkita. Ja jotta sitä voi palkita, sen pitää tehdä haluttuja asioita. Koiran saa tekemään haluttuja asioita poimimalla, muotoilemalla, kohteiden avulla tai houkuttelemalla.
Käytöksen opettaminen
1. Koulutuksen suunnittelu
2. Käytöksen aikaansaaminen jollakin tavalla
3. Käytöksen vakiinnuttaminen ja hiominen haluttuun suuntaan (tässä vaiheessa jätetään yleensä naksutin pois)
4. Käytöksen nimeäminen (jos nimetään ennen kuin käytös on sujuvaa, mukaan tulee myös kaikki roska)
5. Käytöksen siirtäminen ärsykekontrolliin (koira tekee kun pyydetään, mutta vain kun pyydetään)
6. Käytöksen yleistäminen ja siirtyminen epäsäännölliseen palkitsemiseen
Koulutuksen merkitys
Jos koulutus ei onnistu tai edisty, muuta omaa käytöstäsi. Vasta, kun olet muuttanut omaa käytöstäsi, eläin voi muuttaa omaansa. Koira oppii koko ajan. Jos et itse sitä kouluta, ympäristö tekee sen. Tehokkaan koulutuksen pääkohdat ovat väärintekemisen estäminen (esim. jos koira haukkuu ohikulkijoita yksin ollessaan, sulje verhot) ja korvaavan käytöksen opettaminen.
Käytöksen muuttamisen hierarkia
Susan Friedmanin malli koiran käytöksen muuttamiseen. Lisätietoja kotisivuilla: http://www.behaviorworks.org/.
Kommentit
Lähetä kommentti