Siirry pääsisältöön

Seinäjoen agilitykisat

Viikonlopun ohjelmana oli tällä kertaa oman seuran agilitykilpailut. Lauantaina radalle pääsi Hukka ja sunnuntaina oli Nallen vuoro. Alunperin osan radoista piti olla uudella ulkokentällä, mutta keli teki tepposet, minkä vuoksi kaikki radat olivat sisällä hallissa. Hukan ilmoitin kaikille kolmelle radalle. Ratojen virallisena tuomarina toimi Jari Suomalainen, mutta käytännössä ne tuomaroi tuomariharjoittelija Riikka Kankainen. Kolmosille olisi ollut tällä kertaa tarjolla neljä rataa, mutta ilmoitin Nallen kolmelle. Nallen radat tuomaroi Johanna Nyberg.

Lauantai


Aloitettiin Hukan kanssa aamu perinteisesti reippaalla juoksulenkillä. Lähdettiin jo puoli seitsemän aikoihin liikkeelle, jotta Hukka ehti vähän huilata ennen kisoja. Eka rata alkoi hienosti, mutta puoli välissä pakka hajosi ja Hukka livahti katsomaan ratahenkilöä ja tuomaria. Keskeytin radan siihen ja poistuttiin pikapikaa ulos.



Toinenkin rata oli agilityrata. Keppikulma vaikutti ykkösluokan radalle melko haasteelliselta. Samoin oli muutama linja, joita piti ehtiä suoristamaan. Ensimmäisen radan pöllöily oli nyt Hukan mielestä unohtunut ja oltiin hyvin samalla radalla alusta loppuun. Vaikea keppikulma kostautui ja siitä vitonen. Muuten ei virheitä ja ihanneajan puitteissa, joten tulokseksi tuli 5. Tällä sijoituttiin toisiksi. Yhtään nollaa ei tältä radalta tullut makseissa.



Kolmantena ratana oli vuorossa hyppyrata. Keppikulma vaikutti taas tutustumisessa meko haasteelliselta, muuten rata tuntui ihan mukavalta. Kepeillä tuli taas pientä sähellystä ja olisin itse antanut meille siitä vähintään vitosen. Mutta tuomari tekee päätökset ja ilman virhepisteitä kepit mentiin. Loppurata oli sitten ihan huikeeta menoa. Hukalla oli hyvä vauhti ja pyrkimys seuraavalle esteelle ja itse sain pistellä tosissaan tossua toisen eteen. Myös loppurata mentiin ilman virheitä, vaikka vikalla esteellä se oli melko lähellä, kun en sitä muistanut kunnolla ohjata ja Hukka hyppäsi sen vähän hassusti. Tuloksena kuitenkin nipinnapin nolla -0,14, mutta kaikki lasketaan. Eiköhän nuo miinusajatkin tuosta kasva, kunhan saadaan kepit pelittämään kisoissa. Sijoituttiin tälläkin radalla kakkosiksi. Tämä oli Hukan eka nolla ja luva ykksöluokasta.



Sunnuntai

Sunnuntaina oli sitten Nallen vuoro. Eka rata tuntui tutustumisessa kamalalta. Tai siis ihan mukavalta, mutta jotenkin jäi kauhean epävarma olo ohjauskuvioista. Yhdessä kohtaa oli putki-hyppy-putki, jälkimmäisen putken vieressä oli puomi. Katsoin tutustumisessa, että hypyltä linja osoittaa suoraan puomille, mutta ajattelin, ettei Nalle nyt ainakaan puomille lähde. No sinnehän se lähti ja saatiin hylkäys. Toinen rata oli myös agilityrata. Siinä tuli pientä säätöä ja yksi kielto ja lisäksi yliaikaa. Viimeinen rata oli hyppyrata, joita ei olla Nallen kanssa hetkeen menty. Kepit takkusi taas, kuten viime aikoina on takunnut kisoissa. Keppien jälkeen Nalle meni loppuradan hurjaa vauhtia. Tältä radalta selvittiin yliaika nollalla.


Henkilön Tuija (@tuijase) jakama julkaisu

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt