Siirry pääsisältöön

Kehonhallintakurssi I

Koirakoulu Fiiliksen kurssitarjonta oli täydentynyt uudella kurssilla:

"Urheilukoirahierojaopintojeni pohjalta suunniteltu kehonhallintakurssi pennuille ja harrastaville aikuisille koirille. Kun rakennetaan kestävää harrastuskoiraa ja hyvin liikkuvaa näyttelykoiraa, tulee miettiä myös koiran kehollista kehitystä. Kurssilla tehdään esim tasapainon kehitystä, jalkojen käyttöä erilaisin askellusharjoittein, kehonhallinnallisia temppuja, venytyksiä ja mietitään muiltakin osin taitojen kehitystä ja fyysisen kunnon harjoitteita koirien osalta."

Hukalla on nyt työnalla nose work- kurssi, joten osallistumisnakki napsahti Nallelle. Tykkään, että molemmat pääsevät välillä tekemään minun kanssa myös omia juttujaan, kun aika paljon treenataan niin, että molemmat koirat ovat mukana.

Kurssi järjestetään samaisella hallilla, jossa olimme Nallen kanssa kehonhallintakurssilla vuosi sitten. Hyvin Nalle muisti paikan ja taisi heti arvata, mitä se pääsee siellä tekemään. Kyseisellä hallilla kun ei olla muuta tehtykään. Meitä oli kurssilla vain kolme koirakkoa, mikä on yllättävän vähän  siihen nähden, kuinka paljon täällä on esim. aktiivisia agilityn harrastajia ja kuinka vähän tällaisia kursseja järjestetään. Olisi varmasti yhdelle kuin toisellekin hyötyä tällaisista kursseista meidän kolmen osallistujan lisäksi.

Alkuun käytiin läpi, että mitä kaikkea koirat harrastavat ja että onko niillä ollut jotain ongelmia jonkun asian suhteen. Sitten alettiin harjoittelemaan venytyksiä. Näitä olisi hyvä tehdä aina ennen äkkinäisiä liikkeitä sisältäviä harrastuksia, esim. agility. Venytettiin koiran päätä namin avulla ensin ylös, sitten alas. Ylösvenytyksessä piti tarkkailla, että koiran kaikki tassut pysyvät maassa. Nallella ainakin tuppasi etutassut nousemaan helposti ilmaan. Alaspäin venytyksissä seistiin seisovan koiran takana ja vietiin herkku koiran etujalkojen väliin, jolloin koira venytti sitä tavoitellessaan. Sitten venyteltiin molempia puolia sivuille. Ensin kuonoa kohti selkärankaa, sitten alemmas. Eri kohtaan laitettu kuono venyttää vähän eri kohdasta. Lopuksi yritettiin venyttää mahdollisimman lähelle koiran kinnertä. Nallella osui nenä melkein kintereeeseen, vähän piti tukea toiselta puolen. Venytyksissä oli tärkeä tehdä aina sen verran, kun koira pystyi tekemään. Ensin vähemmän ja sitten jos sujui, niin viemällä pitemmälle, mutta ei saanut ahnehtia liikaa heti kerralla.

Sitten tehtiin koirien kanssa ns. kottikärrykävelyä. Seistiin taas koiran takana ja nostettiin koiran takajalat ilmaan. Sitten varovasti työnnettiin eteenpäin, jolloin koira alkoi kävellä etutassuillaan eteenpäin. Kokeiltiin myös, että laitettiin nami maahan ja koira käveli sitä kohti, mutta Nallen kanssa se meni hätäilyksi.

Tasapainoilua harjoiteltiin nostelemalla vuorotellen koiran vastakkaisia jalkoja ilmaan. Kaikki kurssilaiset seisoivat hyvin tukevasti kahdellakin jalalla.

Tämän jälkeen katsottiin koirien rakennetta vähän läpi. Koiran kintereen kohdalta laitettiin polven kautta suora tikku ja katsottiin, miten se sijoittuu suhteessa korviin. Nallen kohdalla tikku meni aikalailla korvien kohdalle, joten rakenteeltaan se on lähelle ihannetyyppiä. Jos keppi osuu johonkin muualle kuin korvien kohdalle, voi sille alueelle kohdistua enemmän rasitusta.

Sitten vuorossa oli peruutuksen opettelu. Ne, joille se oli uusi asia, alkoivat harjoitella alkeista. Nalle pääsi harjoittelemaan alustan päälle peruutusta. Puomin kontaktiosan päälle peruutus oli liian vaikeaa, Nalle ei nostanut tassuja sen päälle. Otettiin ohuempi lauta, niin sen päälle Nalle peruutti hyvin.

Lopuksi päästiin vielä kokeilemaan puolipalloja. Nallehan hyppäsi etutassuillaan heti puolipallojen päälle ja seisoi siinä kuin tatti. Kouluttaja kävi näyttämässä, miten harjoitusta voi vaikeuttaa vähän horjuttamalla Nallen tasapainoa. Ei horjunut Nalle kovinkaan paljon.

Kotitehtäväksi saatiin peruutuksen harjoittelua.

Kommentit

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt